Milo kävi treffeillä

Jo aiemmin blogissa muutaman kerran vieraillut You Little Thief:n Milo kävi taas vierailulla :) ❤ tällä kertaa palvelusväki mukanaan.

Aamulla me valmistauduimme Milon vierailuun mm. teippaamalla kaikkien kaappien ovet kiinni, ettei Miloa tarvitse kaivella esiin kaapeista, ja ettei Milo puolestaan opeta Viimaa avaamaan kaappeja 😂😋

Kun Milo huoltojoukkoineen saapui, tapasimme ensin ulkona, jotta Viima ja Milo saavat haistella puolueettomalla maaperällä.
Molemmat pojat olivat valjaissa ja flexissä ja haistelevat toisiaan nätisti. Tosin Miloa kiinnosti ympäristö enemmän kuin vieressä tuouhottava pikkunäätä :D. Viitisen minuuttia seurasimme menoa ulkona kun päätimme jo siirtyä sisälle.
Sisällä päästimme molemmat fretit vapaaksi ja kaikki sujuikin ihan hyvin.

Vuorotellen sekä painittiin että lähdettiin tutkimusmatkoille. Viima meni kiinteästi perässä sinne minne Milokin :D. Viima osoittautui myös varsin rohkeaksi pennuksi, se lähti heti Milon mukaan ja kävi päälle, laittoi painiksi.
Viima osasi myös käyttätyä melko hyvin ja olla purematta ihmisväkeä :). Meidän Viimalla riiti virtaa vaikka kuinka, ja Milo puolestaan alkoi väsyä.. Joten jossain vaiheessa kahvinjuonnin lomassa laitettiin Milo kuljetusboxiinsa jatkamaan unia ja Viima jatkoi meidän ihmisten kiusaamista :D

Kuvia koetimme ottaa.. Mutta otappa tuosta 10vkon ikäisestä pennusta kuvia, kun se ei pysy paikoillaan nanosekuntia kauempaa.. Kaikissa kuvissa näkyi vain ruskeanmusta viiva menossa johonkin 😁😂.
seuraava video on You Little thief:n kuvaama, ja kutakuinkin ainoa julkaisukelpoinen kuvallinen todiste eilisestä kohtaamisesta, joten luvalla jaetaan tämä video myös täällä :D.

 

Milon isäntäväki oli ihana ja toi meille sekä merilevää, että oluthiivaa. Nyt niitä sitten riittääkin  lisäravinteita hieman pidemmäksi aikaa yhden näädän käyttöön :D .
Heillä oli myös jopa pieni keittiövaaka mukanaan ja niinpä saimme punnittua meidän minihirviön, meidän vaaka kun on vieläkin ostamatta.
Muutama yrityksen jälkeen saimme ainakin melko
 lähellä olevan painon.. 1010-1020g suurinpiirtein. Pojalle on siis tullut painoa n. 150g/vko. Aika hurja määrä :O Mutta kyllä sen kasvun tuosta pikkuapinasta myös huomaa ihan käsitellessä. Ja järjettömästä ruokamäärästä... Tänä aamuna viima sai ison hiiren, ja 3-4h kuluttua siitä poika norkui kupilla nälkäisen näköisenä... Lisäähän sinne siis oli laitettava :)  tällä kertaa kuppiin sujaht sitten jauhelihaa ja illalla vielä iltapalaksi kanankauloja.

Viima antoi käsitellä itseään tosi nätisti, yhtään kunnon puraisua ei tainnut Viima saada aikaan. Tähän toki varmasti vaikutti hieman se, että käsitteliijöillä on varmat ja tottuneet otteet.

Viiman ensimmäinen päivä

Eilen vihdoin saimme tämän pienen näätälapsen kotiin <3

Menimme Viima hakemaan sovitusti klo 14, ensin juttelimme hieman ja täytimme sekä allekirjoitimme Viiman paperit. Sen jälkeen oli aika suunnata hakemaan Viima <3
voi miten paljon pieni oli kasvanut siinä vajaassa kahdessa viikossa mitä oli siitä kun sen viimeksi näimme! Viimasta oli tullut valtavan iso poika :) Myös turkki oli muuttunut jo vähän, vaikka vauvapörröä vielä onkin selvästi havaittavissa :)
Saimme mukaamme myös kasvattajan kautta ostetun kanin (siis Viiman ruoaksi).  Pentu kuljetusboxiin ja kani kylmälaukkuun ja auton nokka kohti kotia.

Kotona laitoimme kuljetuslaatikon olohuoneeseen ja päästimme Viiman tutkimaan asuntoa. Koko kämppä käytiinkin tarkasti läpi ja sen jälkeen simahdettiin keskelle olohuoneen lattiaa nukkumaan

Kasvattaja hieman varoitteli, että Viima saattaa olla väsynyt kotona, kun aamulla oli kasvattajan luona käynyt jo kaksi pentujen hakijaa ennen meitä, joten tapahtumaa ja uusia ihmisiä oli freteille jo sille päivälle riittänyt.
Viima ottikin mielestäni melko rauhallisesti, ensimmäisen tutkimusretken jälkeen se veteli 3h unet ja sen jälkeen jaksettiin leikkiä vain ihan lyhyesti ennen kuin Viima palasi  nukkumaan.

Viima otti häkin hyvin vastaan, laitoimme häkkiin samana tyynyn joka oli kuljetuskopassa kun haimme Viiman. Tämän tyynyn Viima onkin nyt ottanut nukkumapaikakseen. Häkin ovi on auki kun olemme kotona, ja Viima kipuaa häkkiin aina nukkumaan kun alkaa väsyttää :). Ensimmäinen yökin meni hyvin, ei itkua, ei piippailua, ei edes häkin kaltereiden ryskyttämistä.

Aamupalaksi Viima sai hiiren ja siitä popsittiinkin hieman yli puolet yhdeltä istumalta.
Yksi lempikätköpaikkakin on selvinnyt jo, jos näin lyhyen ajan perustella voi vielä mitään sanoa. Akvaarion ja kirjahyllyn välissä on juuri sopiva fretin mentävä kolo, sinne on kiva jemmata lelut ja vähän evästä <3.

Vessalaatikoiden käyttö on ollut vielä vähän.. Vaihtelevaa. parit pissat ja kakat on laatikkoon tullut, mutta on niitä löytynyt muualtakin. No, tämäkin korjaantunee ajan kanssa ja harjoittelulla :)
Puremista ei ole ollut, tai ei niin kovaa että siihen tarvitsisi puuttua, lelun kanssa painissa saattaa hyökätä käteen/jalkaan kiinni, kun innostuu, mutta päästää heti irti kun tajuaa että "eihän tää ollutkaan se mun saalis".

Kaiken kaikkiaan siis tämä ensimmäinen vuorokausi on mennyt hyvin ja ollut sellaista kuin odotimmekin, nyt siis odotamme innolla millainen persoona meidän omasta rakkaasta kehittyy 💖.

kuvia oli vielä vähän, mutta lupaan että niitä on tulossa lisää, kuten myös tarkempia ja parempia kuulumisia ensi viikon aikana :)

Vierailu pentujen luona

Tiistaina automme suuntasi nokan kohti etelää ja kävimme kasvattajan luona katsomassa warrior-pentuetta.

Vessanurkassa on toki hyvä nukkua :D ❤

Saapuessamme saimme ihanan vastaanoton kahdelta hieman frettiä isommalta karvakuonolta, perheen koirilta :) sitten siirryimme moikkaamaan aikuisia frettejä jotka olivat sisällä, osan viettäessä aikaa ulkotarhassa.
Tämän jälkeen suuntasimme pentuhuoneeseen, jossa oli kaksi pentuaitausta, ja molemmissa vilskettä, kun toinen pentue on syntynyt parisen viikkoa tämän warrior-pentueen jälkeen.

Heti kun portti avattiin oli pentujen emo Inka tervehtimässä meitä portilla uteliaana, saimmekin myös inkan syliteltäväksi ennen kuin se laitettiin hetkeksi kantoboxiin, jotta saimme rauhan tutkia poikasia.
Lisa kipusi pentuaitaukseen ja etsi pentujen seasta meidän Viiman ❤. Se etsiminen kävikin varsin nopeasti, se on aina hieman hämmentävää miten joku voi erottaa 8:stä tai vaikka 14:sta pennusta sen just yhden tietyn.. (tietsti pennuilla käytetään tarvittaessa merkintöjä kuten vaikka koiranpennuilla jotta ne erotetaan toisistaan esim. punnitsemisen yms. takia)
Toisaalta, jos itse mietin että olen ollut koirapuistossa jossa oli 9 mustaa labradorinnoutajaa... Eikä mulla todellakaan ollut kertaakaan vaikeaa sanoa mikä niistä on meidän :). Niinhän se menee, että kun joku on omasi ja katselet pentua koko ajan ja joka päivä, niin kyllä ne pienetkin erot oppii huomaamaan.

Viima 6vkoa <3

Voi sitä pehmoista pentuturkkia ja suuria tassuja ❤
 ja ihanaa näätätuoksua :D
Olisihan tuon karvapalleron halunnut laittaa jo nyt taskuun ja tuoda kotiin, mutta emmeköhän me malta vielä hetken, että riiviö saa kasvaa sisariensa seurassa hetken vielä, joutuuhan se loppuelämänsä kestämään meidän seuraa 😁

Viima 6vkoa

Keskustelimme Lisan kanssa myös mm. vessalaatikoista, lähinnä niiden korkeudesta ja soveltuvuudesta pennulle.

Muutaman kerran saimme keskustelulle varsin kovaäänisen keskeytyksen, kun lähellä jyllännyt ukkonen rysäytti sen verran lähellä, että talossa tärähti seinät ja ikkunat 😮. Yhdellä kerralla jopa fretit reagoivat jyrähdykseen, pennut ottivat muutaman juoksuaskeleen ensin kuka minnekin aitauksessa... Kunnes kaikki suuntasivat samaan nurkkaan turvaan <3.

Viimaa syliteltyämme päästimme sen takaisin sisarustensa kanssa aitaukseen ja Lisa nosti Inka-emon myös kantokopastaan jota jo kiihkeästi raavittiin, koska mammalla oli hätä poikasista! Inka kävi nopeasti poikaset läpi että kaikki ovat tallella ja kaikki on hyvin, tämän jälkeen se olisikin jo ollut valmis palaamaan ihmisten seuraan :D.

Saimme tervehtiä myös muutaman viikon aiemmin syntyneitä Uman pentuja, voi niitä pikkukääröjä!

Saimme mukaamme aiemmin täällä esitellyt violetin sävyiset valjaat. Henkilö jolta valjaat ostin tapasi Lisan aiemmin ja sovimme että hän jättää valjaat kasvattajan luokse noudettavaksi niin ei tarvinnut alkaa postitella.

Vielä emme ole Lisan kanssa sopineet hakupäivää, mutta eiköhän se ensi viikon aikana selviä, jännää! :) <3

Pennut 3vkoa

Inkan ja Roudan pennulle tuli 3vkoa täyteen. Hurja miten nopeasti ne alkavat näyttää freteiltä, sen sijaan että ovat pelkkiä karvaisia pötköjä :D

Kuva: Pickpocket's ferrets /
Inka & Routa -pojat 3vkoa

Kasvattajan kanssa oli puhetta että menemme katsomaan pentuja niiden silmien avauduttua. Fretin pennuilla silmät aukeavat n. 5vkon iässä, eli pari viikkoa tässä on vielä maltettava odottaa.
Sitä en vielä tiedä, saammeko jo silloin 5vkon paikkeilla tietää kumpi pojista on meidän Viima ja kumpi valitaan jalostukseen.

Tässä loppuviikon aikana olisi nyt tarkoitus saada paikattua se makuuhuoneen lipastossa ollut koiran muotoilema fretin kulkuaukko :D sekä tuumia eteenpäin kuumavesivaraajan vieressä olevan välin tukkimista. Molempien paikkaamiseen on jo hyvät suunnitelmat olemasssa, katsotaan miten käy.  Saatte kyllä kuvallisia todisteita (epä)onnistumisestani 😁.
Mies yrittää kovasti opetella nyt laittamaan avaimia eteiseen, ei olohuoneen sohvalle.. Ja minä koetan olla jättämättä sohvalle kaikkea "tarpeellista" pikkutavaraa.. Yhtä huonolla menestyksellä vielä molemmat :D . Muta kyllä se tästä :) uuden tavan muodostumiseen menee kuitenkin aina hetki.

Valjaat on myös tilattu, pitäisi vielä lähettää yksi mitta niiden tekijälle jotta hän pääsee niitä askartelemaan muun ruuhkan helpotettua. Ihan heti ei valjaita kannata kotiin odotella, hänellä oli kuulemma parin viikon jono, mutta valjaiden pitäisi kuitenkin helposti ehtiä siihen mennessä kotiin kun pentu on luovutusiässä :)
Viimalle tulee mustata valjaat, valkoisella nauhalla jossa batman-logoja.

Ensin luulin että zooplussan tilauksemme ehtisi alkuviikolla kotiin asti, mutta olin itse unohtanut koko vapun joka tulee tähän väliin ja vaikuttaa tietysti noihin kuljetuksiin ja postiin jakoon. Torstaina tai perjantaina viimeistään luulisin paketin olevan kotona, viikonlopun ainaka saattekin sitten tänne blogiin postauksen paketin sisällöstä :)

Pentuintoilua

Voisiko viikonloppuaamu paljon paremmin alkaa, jos kahvikupin äärellä instagramissa vastaan tulee haukotteleva frettilapsi?

Ehkäpä se just teidän OMA frettilapsi?
No ei voisi ❤
Tässä linkki kasvattajan videoon instagramissa:

Inkan & Roudan urospentu/video

Tämä pentuintoilu tulee nyt jatkumaan siihen asti että tuo kakara saadaan kotiin..
Sekä taatusti sen jälkeenkin, sitä vartenhan tämä blogi on 😂❤.

Meidän vauva

Kuten varmaan otsikosta kävi ilmi, nyt se varmistui <3
Pienen mutkan kautta, mutta meille nyt sitten muutta kuitenkin pentu aiemmin mainitsemastani Pickpockets:n pentueesta.

Myönnettäkööt, että piti vähän hihkua kun kuulin kasvattajalta tämän uutisen ❤❤.

Kuva: Lisa Hyöky/Pickpockets ferrets

Toinen näistä pojista siis muuttaa meille, mutta emme vielä tiedä tarkemmin kumpi, koska toinen menee kasvattajalta sijoitukseen ja hän päättää yksilön vasta myöhemmin.
Nyt taitaa tämä odotus vain pahenuta :D.
Toisaalta oli hyvin helpottavaa saada varmistus että meillä on nyt 100% varmasti se oma fretti. Tähän asti kun kaikki on vielä ollut epävarmaa.
Toisaalta, nyt on vielä kamalampaa odottaa.. 😁. Pentujen luovutus on aikaisintaan 1.6 alkaen, mutta ajankohta täsmentyy lähempänä.

Pojan kutsumanimi on silti jo päätetty, siitä tulee Viima ❤.

Häkki vai ei? Miten fretti meillä asuu?

Muutama sananen alkuu fretistä ja häkistä.
Fretti EI OLE häkkieläin.

 Sen on saatava olla vapaana asunnossa kuten kissa tai koira.
Ota tämä huomioon ennen kuin edes ajattelet fretin hankintaa!

Fretti ei voi viettää häkissä 20-22 tuntia vuorokaudessa, kuten vaikka hamsteri, marsu tai rotta.
Useimmilla fretinomistajilla onkin fretille jopa oma huone (tai esim. Vaatehuoneesta tai alkovista tehty pienempi "huone". Jos tähän ei ole mahdollisuutta häkki on ihan ok olemassa, kunhan fretti viettää paaaaljon enemmän aikaa vapaana kuin häkissä. Ja jos fretille sen häkin hankkii, siihen ei riitä pieni tavallinen jyrsijän/kaninhäkki.

Heti oli selvää, kun fretin hankinnasta oli päätetty, että meille fretille tulee häkki, ihan fretin oman turvallisuuden takia.
Asuntoa ei saada meillä tällä hetkellä sellaiseksi että fretti voisi olla valvomatta täysin vapaana. Myöskään oman huoneen järjestäminen ei kaksiossa oikein onnistu.
Yhtä selvää kuitenkin oli, että häkki tulisi olemaan fretin turvapaikka, EI suljettu selli. Häkki tulee siis olemaan aina auki kun olemme kotona ja fretti saa olla asunnossa vapaana aina kun olemme kotona ja hereillä.

Ottaessani kasvattajan yhtettä hän kyseli millaiseen ympäristöön fretti tulee. Kertoessani että fretti tulee elämään osan aikaa häkissä, kasvattaja kyseli useaan kertaan melko tiukkaan sävyyn, että olemmeko ottaneet huomioo, että kaikki yksilöt eivät ehkä sopeudu häkkiin ja voivat pahimmillaan stressata niin paljon että aiheutuu huonoa käytöstä.
Tässä kohtaa on sanottava, että kasvattajan kysely ja tiukkakin sävy asiassa ei yhtään haitannut, päinvastoin <3. Se kertoo vain siitä, että kasvattaja välittää eläimistään ja siitä mihin oloihin ne menevät. Tämäkin osaltaan vahvisti päätöstä, että valitsimme oikean kasvattajan :).

No, olimmeko me varautuneet?
Olemme :). Jos Häkki aiheuttaisi kohtuutonta stressiä tai muutoin tulisi ongelmia, meillä on mahdollisuus hankkia fretille "playpen" eli sellainen aitaus missä monesti pidetään eism. Koiranpentuja ja näin rajata fretille suurempi alue kuin häkki. Jos tämä ei riitä, olemme tarvittaessa valmiita muuttamaan makuuhuoneen sellaiseksi että se on fretille turvallinen tila olla aina vapaana. Mutta haluaisimme mielellään pitää makuuhuoneen itsellämme, joten häkin kanssa ainakin koetetaan aluksi. Uskon ja toivon, ettei se tuota vaikeuksia kun fretti tosiaan tulee olemaan aina vapaana kun olemme paikalla.

Häkki löytyi Facebook-ryhmästä jossa myydään jyrsijöiden tarvikkeita. Bongasin perfect maxi-häkin hintaan 50e. Kävi tuuri, koska olin toisena jonossa ja sain häkin.
Muutama viikko sitten suuntasimme siis Espooseen hakemaan häkkiä.
Häkki saatiin kyytiin, vaikka se kasattuna täyttääkin farmarimme takaosan melko hyvin :D.
Häkki oli verkotettu pienisilmäisllä verkolla päältä, koska siinä on asustellut rottatyttölauma. Tämä lienee hyvä asia, ettei pieni fretinviikari pääse livahtamaan melko isoista häkin pinnaväleistä. Nuo verkot ovat sen verran rumat, että otan ne taatusti heti pois, kun fretti kotiutuu ja kasvaa sen verran, ettei ole vaaraa sen mahtumisesta pinnojen läpi.

Häkki saatiin kotiin ja seuraavana päivänä alkoi armoton kuuraaminen että saatiin kaikki pinttynyt rotanpissa irti :D. Tiesin ostaessa, että häkki ei ole ihan priimakunnossa, kun se ei mahtunut myyjän asunnon kylpyhuoneeseen niin että sen saisi kunnolla pestyä

Teräsvillaa, etikkaa, kuumaa vettä ja kynnet kului.. :D. Ja koko kylpyhuone haisi operaation jälkeen rotanpissalle ja etikalle, mutta saatiinhan se puhtaaksi.

perfect maxin mitat ovat p:80cm L:52cm K:140cm. Eli melko isokokoinen, vaikka fretti arvostaisi korkeutta enemmän pohjapinta-alaa. Mutta eiköhän tämä nukkumapaikkana mene :)

Siinä se nyt nököttää, toistaiseksi keittiön ruokapöydän ja akvaarion välissä :D.
Emme vielä tiedä, onko paikka häkille lopullinen. Luultavasti täysin lopullinen sijoituspaikka häkille ratkeaa vasta kun frettipentu on kotona ja alkaa nähdä kättännössä miten kaikki toimii parhaiten.
Keittiöstä on suora näköyhteys olohuoneeseen jossa itse vietämme suurimman osan aikaa, siksi tätä paikkaa on harkittu.

Miten meillä päädyttiin frettiin?

Miksi meille muuttaa fretti?

Itse olen harkinnut frettiä enemmän ja vähemmän säännöllisesti jo 10-15 vuotta. Frettihaave on pysynyt jonkin verran taka-alalla, kun elämäntilanne tai asunto on ollut sellainen, ettei siihen ole fretti sopinut. Ei myöskään ollut hyvä idea hankkia frettiä silloin kun minulla vielä oli iso lauma rottia.
Itselläni on siis ollut jyrsijöitä (hiiri, hamstereita, gerbiilejä, rottia) ja koiria sekä avomiehelläni kissa. Toissa syksynä kissamme piti lopettaa ylläen, kissalla oli todella iso kasvain maksassa. Viime keväänä koiramme lopetettiin munuaiskasvaimen uusimisen takia. Nyt olimme ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että meillä ei ollut yhtään lemmikkiä kotona.

Ajattelin että entäpä jos nyt olisi toteutettavissa se vuosien takainen haave fretistä? siitä se kuume sitten alkoi nousta..
Itse olisin ollut valmis jo viime kesänä ottamaan fretin ja aiheesta avomiehen kanssa puhuttiinkin. Kävimme möys tapaamassa frettejä näätäpäivillä eläinkaupassa.
Mieheni ei kuitenkaan ollut vielä valmis uuteen lemmikkiin aiempien lemmikkien menetysten takia.
 Ja nyt jälkeenpäin on myönnettävä, että oli hyvä minunkin odottaa vielä hieman, nyt on tunteet tasaantuneet menetysten myötä.

Fretti on jonkinmoinen risteytys koiraa, kissaa ja rottaa.. Ja silti 100% fretti.
Fretin kanssa tulee ihan varmasti paljon uusia juttuja ja opeteltavaa. Silti osa jutuista on tuttuja muiden lemmikkien kanssa vietetystä ajasta. Esim. Rottien tavaroiden piilotteluvimma ja se, etteivät ne ole aina sisäsiistejä (vaikkakin rottien jätköset on huomattavasti pienempiä, ja kiinteämpiä...), kissalta tuttua on se, ettei miellyttämishalua juurikaan ole ja koirista taas se, että fretille voi opettaa esim. Luoksetuloa ja temppuja, jopa nosework:a, tietysti riippuen siitä miellyttämishalusta juuri sillä hetkellä :D.

Tammikuussa aloimme sitten katsella kasvattajien sivuja, vertailla ja pohtia. Otimme yhteyttä kasvattajaan ja vaihdoimme muutaman sähköpostin ja täytimme pentukaavakkeen. Saimme muutamaa päivää myöhemmin kuulla olevamme pentujonossa  <3. Meille on siis muuttamassa uros, väritoiveena olisi suklaa, mutta sen toteutuminen pentueessa ei ole mitenkään varmaa, mutta ei värillä kuitenkaan ole niin väliä. Ainoa ehto on, että valkoista tai albiinoa frettiä emme halua.

Voi tätä odotuksen tuskaa, vielä on monta kuukautta siihen että frettilapsi saapuu kotiin asti.. :D