Fretin ruokinnasta

Ensin alkuun hyvin tärkeä muistutus; fretit ovat lihansyöjiä, pelkästään 100% lihansyöjiä. Niille ei saa tarjota eism. maitotuotteita, viljaa tai kasviksia.
Fretti on eläin jolla ruokaa voi olla koko ajan tarjolla, ne syövät vain sen minkä tarvitsevat eikä enempää. Nuorilla kasvavilla freteillä usein onkin ruokaa tarjolla koko ajan, vanhemmat täysikasvuiset eläimet ruokitaan yleensä aamuin illoin.

Frettejä voi ruokkia joko raakaruoalla tai niille tarkoitetuilla nappuloilla, suomessa tätänykyä taitaa kaikki kasvattajat ruokkia raakaruoalla (osalla nappuloita tarjolla raakaruoan lisäksi). Myös harrastajista suurin osa nykyään raakaruokkia eläimiään.
 Itse en pidä nappuloita hyvänä vaihtoehtona koska frettien nappuloissa on lähes aina liian vähän rasvaa ja proteiinia sekä liikaa kasviperäisiä aineita. Frettin ruokavaliossa saa kasvisten osuus olla 2-3%, tämän ne saavat luonnossa yleensä esim. syödessän saaliseläimen (vaikkapa kani) jonka vatsalaukussa on kanin syömää kasviruokaa.
 Lisäksi fretin hampaat tarvitsevat luiden ja rustojen syöntiä jotta ne pysyvät kunnossa ja hammaskivi poissa. Tämä tärkeä hammastyöskentely jää pois nappuloita syövillä freteillä.

Tiedämme että tuleva pentumme syö kasvattajan luona raakaruokaa, jatkamme tietysti samaa kotona, näin ollen en käsittele tässä kirjoituksessa frettien nappularuokintaa tämän enempää.

Fretin ruoasta tulisi olla vähintään 35% proteiinia. Mutta pennuillla ja imettävillä naarailla proteiinin määrää voi kasvattaa tästäkin.
Fretti tarvitsee myös paljon rasvaa ruokavalioonsa (ainakin mikäli vertaa esim. kissaan tai koiraan), niiden normaaliin ruokavalioon kuuluu rasvaa vähintään 25-30%. Syksyllä kun fretti kerää painoa talven varalle ja talvella painon pitämiseksi voi rasvan osuus ruokavaliosta olla yksilöstä riippuen jopa 50-60% luokkaa. Usein eläinkaupoissa myydään ainakin broilerin ja lampaan rasvaa pakasteena.

Mitä lihaa fretti sitten syö?
Kaikenlaiset pieneläimet mitä se söisi luonnossakin, kuten esim: viiriäinen, tipu, rotta, hiiri, marsu, gerbiili, kani ja  niin edelleen. Broileri ja kalkkuna ovat myös hyviä fretin ruoan perustoja. Myös kalaa esim. lohta voi fretille antaa, mutta koska kala voi voimistaa fretin ominaistuoksu tai virtsan hajua, kannattaa kalaa antaa vain kerran tai kaksi viikossa. Kananmunaa tai viiriäisen munia (raakana) voi myös syöttää fretille n. kerran viikossa.
Sianlihaa ei kannata tarjota lainkaan tai ainakin harvoin sillä se rasittaa fretin munuaisia. Nautaa ja lammasta tai näiden sisäelimiä voi syöttää noin kerran viikossa, samasta syystä kuin sianlihan kanssa. Ne rasittavat munuaisia, koska niiden elimistö ei ole tottunut käsittelemään näiden isojen eläinten lihaa (ei fretti luonnossa lehmää pyydystä :D ).

Meillä, kuten niin monella frettiharrastajalla ruokavalion perusta tulee olemaan broileri ja kalkkunapainotteinen, näistä fretti tulee saamaan luullista lihaa (esim. siipiä/kauloja/selkärankoja), palalihaa ja LUUTONTA jauhelihaa. Sisäelimiä ja kalaa kuuluu myös ruokavalioon muutaman kerran viikossa. Tämän lisäksi tulemme tarjoamaan mahdollisimman vaihtelevasti erikokoisia kokonaisia eläimiä.
Liityinkin jo facebookissa ryhmään jossa myydään ruokaeläimiä - kaikkea jauhomadoista kaneihin.
Toivon että saan tämän ryhmän kautta ostettua kokonaiset ruokaeläimet ainakin hiukan eettisemmin. Monet raakaruokaa myyvät eläinkaupat tai eläinten raakaruokaan erikoistuneet firmat myyvät kyllä kokonaisia ruokaelämiä, mutta ne ovat lähes aina peräisin keskieuroopan tukuista. Itse emme halua tälläistä toimintaa kannatta, joten ainakin niin pitkälle kuin mahdollista nämä tulevat suomalaisilta kasvattajilta.

Me tulemme luultavasti tilaamaan suurimman osan ruoista Lempimuonasta, koska heillä on meille sopiva kotiinkuljetus. Ainoa haitta tässä on se, että meidän alueellamme kotiinkuljetuksia on vain kerran kuukaudedssa. Joten ruokien suhteen täytyy vähän osata varautua. Onneksi kuitenkin lähialueella on pari eläinkauppaan jotka myyvät raakaruokkia ja lähikaupostakin saa nykyään aika hyvin noita pakastejuttuja eläimille. Lempimuonasta ei tosin saa, tällähetkellä ainakaan mitään eläinten rasvoja. Ainoa paikka mistä itse löysin niiden kuuluvan valikoimaan oli Murren murkina; lampaan rasva ja broilerin rava. Tässä on vain meidän kannaltamme se ongelma, että lähimpäänkin Murren Murkinan myymälään on meiltä tunnin ajomatka. Mutta täytyy siis hamstrata niitä kerralla enemmän kun pääkaupunkiseudulle eksyy :)
Koska yhden fretin taloudessa emme hanki fretille omaa pakastinta, niin olemme ajatelleet toimia seuraavasti. Tilaamme aina kerralla yhden ison 10kg laatikon luullista lihaa (esim broilerinkauloja tai Broilerin siipiä) ja muut ruoat tilaamme pienemmissä määrissä, kuten: Broilerin sisäelinseos, Broilerin sydämet, Kanan kivipiirat, luuton Broilerin jauheliha, ja jauhettu lohi. Varmastikaan kaikkia näistä ei kerralla pakastimesta löydy, mutta niitä voi hieman vaidella jokaisella tilauskerralla.
Lisäksi minulla on tiedossa paikka, jos saa kanin lihaa, lihaisia luita ja sisäelinseosta. Jos saan jonkun muun frettiomistajan mukaan, kanin lihasta voisi tehdä kimppatilauksen joskus myöhemmin syksyllä.

Lisäravinteista:
Lisäravinteista omat tietoni eivät ole vielä kovin vahvat, tai lähinnä niiden määristä mitä annetaan esim. Viikossa ja miten sen suhteuttaa päivittäiseen ruokaan. Innostuttuani tutkimaan asiaa tässä blogin kirjoituksen välissä, tuloksena oli tämä:

• "Valkosipuli mieluiten jauheena (tappaa loisia ja ehkäisee loistartunnoilta, parantaa ruuansulatusta, parantaa elimistön vastustuskykyä )
• Vehnänalkioöljy (max 1ml x päivässä),
  auringonkukkaöljy (max. 3ml päivässä),
  pellavansiemenöljy (max. 2ml päivässä) (hyviä rasvahappojen lähteitä, ei kaikkia joka päivä )
• Merilevä (½tl päivässä) (Hyvä mineraalien, kivennäisaineiden ja vitamiinien lähde )
• Oluthiiva (1/4tl pvässä) (tärkeä B-vitamiinien lähde)
• Maitohappobakteerit (pitää yllä elimistön hyvää bakteerikantaa, voidaan antaa säännöllisenä kerran viikossa tai päivittäin uuteen ruokaan totuteltaessa, lääkekuurin aikana tai ulosteen ollessa löysää )"
  Lainausmerkeissä olevat tekstit ovat Suomen frettiliiton sivuilta lainattua <- Klick
  
  Tuossa frettiliiton tekstissä olikin noita määräkin selitetty aika hyvin.
  Näiden lisäksi monessa lähteessä on mainittu hienoksi murskatut kananmunan kuoret, ne sisältävät paljon fosforia ja kalsiumia, mitkä ovat varsinkin nuorelle ja kasvavalle eläimelle tärkeitä. 

Miksikö mainitsin aiemmin juuri LUUTTOMAN jauhelihan ?
Luulliset jauhelihat tehdään eläinteollisuudessa niin, että ne jauhetaan pesukonetta muistuttavassa härvelissä, jolloin luut pirstoutuvat teräväsärmäisiksi palasiksi. Nämä palat voivat puhkoa fretin suolistoa, ja silloin  ei yleensä ole mitään tehtävissä jos eläinlääkärille ei päästä aivan välittömästi. Monet kyllä syöttävät fretille luullista jauhelihaa ilman ongelmia, mutta koska olen kuullut henkilökohtaisesti pariltakin frettiharrastajalta mitä luullinen liha on heidän freteilleen aiheuttanut, meillä päädyttiin jättämään luullinen jauheliha suosiolla kauppaan.

Jos luullinen jauheliha on ongelma fretille, miksi luullisten lihojen syöttäminen siten ei ole?
 Siksi, että kokonaisena annetussa broilerin kaulasssa tai hiiressä luut ovat ehjiä, ei teräviä paloja. Eläin itse pureskelee ja jauhaa luut syödessään jolloin ne eivät ole teräviä.

Kahden minuutin käytösrangaistus

Fretit eivät todellakaan ole "valmiita" kun ne tulevat kasvattajalta uuteen kotiin. Uudessa kodissa joudutaan vielä opettelemaan rutkasti sitä, mitä saa ja ei saa tehdä, saako käsiä purra ja saiko siitä villasukasta ottaa kiinni kun omistajan jalka on sen sisällä vai ei :D. Samaan tapaan kuin uuden kissan- tai koiranpennun kanssa. Voi siis tulla tilanteita, että fretin leikki on rauhoitettava jos se menee liian rajuksi tai frettiä pitää rangaista jos se esim. puree toistvasti.

Frettiä voi kieltää esim. Sähähtämällä "ssshhh" ja sanomalla perään "Ei" mutta jos nämä eivät auta tai varsinkin jos meno jatkuu yhtä riehakkaana tai pureminen yhtä kovana, päätyy fretti jäähyboxiin.

Jos fretti siis esim. puree kunnolla kädestä/jalasta joutuu se välittömästi puremien jälkeen 1-2 minuutin ajaksi jäähyboxiin. jäähyboxiin ei laiteta mitään. Ei petiä, ei edes pyyhettä, ei leluja, ei mitään.
Tämä siksi, että jäähyboxi olisi mahdollisimman tylsä ja kurja paikka, ja fretti tajuaa pian yhdistää sen, että kun se tekee väärin, se joutuu tyhmään paikkaan jossa ei voi tehdä mitään.  Kun taas, jos ei pure, saa olla ihmisten seurassa ja saa rapsutuksia, herkkuja ja leikkiä.

Tästäkin tuntuu olevan harrastajien keskuudessa niin monta toimintatapaa kuin ihmistäkin, osa käyttää jäähyboxina erillistä boxia, osa eläimen omaa kuljetuskäytössä olevaa boxia ja osa jopa häkkiä jäähypaikkana. 

Jäähyihin ei omasta mielestäni kannata käyttää samaa boxia missä eläintä kuljetetaan esim. Eläinlääkäriin tai frettitapaamisiin/näyttelyihin jotta boxiin menosta ei tulisi epämiellyttävää yheyttä fretin mielessä. 

Me halusimme tehdä linjauksen että kuljetusboxi ja jäähyboxi ovat kaksi eri asiaa.

Tuo punavalkoinen tavallinen kuljetusboxi on avomieheni kissan peruja ja se tulee nyt fretille käyttöön kuljetukseen.
Tuo metallinen "häkkiversio" on myös kissan kuljetuslaatikko, ja aikanaan ostettu pienen pinnavälin takia rottien ns. sairashäkiksi, jos joutui eristämään jonkun yksilön laumasta esim. kipeän jalan takia ja rajoittamaan sen liikkumista, tästä tulee siis jäähyboxi fretille.


Lueskeltuani kasvattajien sivuja ja blogeissakin tästä taidettiin muutamassa mainita, nimittäin siitä että ainakin pienemmät tyttöfretit voivat tulla luovutusiässä tavallisen kuljetusboxi verkosta läpi helpostikin.

 

Ongelma ei ole käsittääkseni niin yleinen rakenteensa puolesta hieman isommilla urospennuilla, mutta.. Halusimme ottaa varman päälle. Verkkoa löytyi jostain omista kätköistä sopiva pala, jonka iltapuhteena askartelin kiinni boxiin. Ei tuo kaunis ole, mutta pentu pysyy toivon mukaan tämän avulla boxin sisäpuolella :D. Ja melko nopeasti pennun kasvaessa saa tuon verkon varmasti poistaa.

Miten muuten frettiä voi rangaista?
Itseasiassa, tässä on aihe josta oon myönnettävä että asiasta on otettava vielä lisää selvää. Tuo jäähy on lukemieni kommenttien ja blogien perustella kuitenkin ihan toimiva ratkaisu.
Sen toki tiedänkin, että frettiä ei saa, rangaista niskasta nostamalla, ikinä! Niskasta nostaen pitää voida tehdä esim. tarkistuksia eläimen vointiin kotona tai eläinlääkärissä tai suorittaa hoitotoimenpiteitä. Niskasta kiinni ptäminen ei saa olla fretille ikävä tai sellainen että mieltää sen rangaistukseksi.
Jostain blogista tai muualta netin syövereistä olen myös lukenut siitä, että jos fretti puree, varautuisi tilanteeseen esim. sitruunamehulla kastettulla vanupuikolla ja kun fretti puree esim. käteen, työntää vanupuikon fretin suuhun sinne käden ja suun väliin, jolloin fretti yhdistää pahan maun siihen puremiseen.
Tai sitten se että sivelee käsin esim. Chiliä.. Tästä olikin erään harrastajan kanssa puhetta.. :D siinä voi tosin käydä niin että fretin purressa se chili uppoaa enemmän sinun haavoihisi kuin fretin suuhun :D

Tämä on varmasti aihe, josta keskustelemme myös kun vierailemme kasvattajan luona :).
Ja kokeneemmat frettiharrastajan hoi, jos teillä on vinkkejä, niitä saa laittaa kommenttikenttään ;)

Näädät näytillä

Eilen sunnuntaina suuntasimme mieheni J:n kanssa auton nokan kohti Hämeenlinnaa ja Siinan piha&lemmkkiä.

Heti tultuamme liikkeeseen, oli frettien playpenillä sen verran ruuhkaa, että kiertelimme mieheni kanssa liikkeessä ihan rauhassa ja katselimme kaikkea mitä myynnissä on.
Kiersimme koirapuolen ja pakasteruokien kohdalle pysähdyimmkin vähän pidemmäksi toviksi katsomaan mitä tarjontaa täällä on noin frettiä ajatellan. Täältä löytyi Broilerin palalihaa pienemmissä paketeissa (n. 400-500g muistaakseni). Kun monissa paikoissa se tuntuu olevan että Broilerin palalihaa saa vain niissä isoissa 10kg laatikoissa, joka on ainakin yhden fretin taloudessa aivan älytön määrä :D. Kiertelimme vielä hetken ja minä bongasin lintutarvikkeiden kohdalta sellaisia metallisia häkin pinnoihin kiinnitettäviä kuppeja. Näitä on löytynyt monien eläintarvikeliikkeiden valikoimasta, mutta ne ovat olleet joko muovisia tai sitten metallisia, mutta aivan liian suuria  (0,5l tai isompia). Luulen että suuntaamme tänne ostamaan ruokakupit vaikka aiemmassa kirjoituksessa  mainitsin nuo metalliset irtonaiset kupit, taitavat ne nyt hävitä näille pinnoihin kiinnitettäville.
Näissä jotka kiinnitetään häkkiin on se hyvä puoli, että ainakin vesikuppi pysyy pystyssä huomattavasti paremmin kuin vain häkin tasolla seisova vesikuppi. Eikä myöskään tyhjää ruokakuppia työnnellä pitkin häkin tasoja tai paukuteta kaltereita vasten jos vaaditaan ruokaa :D. En tiedä tekevätkö fretit tätä, mutta rotat ainakin harrastivat moista "viihdykettä" jos tuoreruokatoimitus oli myöhässä :D.

Milo

Kun olimme vajaa puoli tuntia kiertäneet muuta liikettä, aloimme suunnata kohti frettejä, joiden luona oli nyt huomattavasti vähemmän liikettä. 

Kyselijöitä oli paikalla nytkin ja sivumennen kuulin kun muutama esitekin fretistä taisi lähteä joidenkin matkaan :).
Kun väkimäärä väheni saimme Milon syliin molemmat mieheni kanssa. Ihana tuo poika <3. Aikaa vierähti keskustellessa ja mm. valjaista jutellessa.
Miloa sylitellessä tuli taas huomattua, ettei itseä ainakaan yhtään haittaa tuo frettien tuoksu .
Molemmat pidämme mieheni kanssa tuoksusta ja totesimmekin että "näitähän voisi nuuhkia"  <3 :D.

You little thief:n porukan kanssa tuli puhetta myös talvikarvan ja kesäkarvan erosta, kun Milolla sattui juuri olemaan karvanvaihto kesken. Itseäni uutena frettiharrastajan hämmästyttää se, miten iso ero talvikarvaisella ja kesäkarvaisella fretillä on turkissa sen värityksessä. Olen näitä kuvia nähnyt ennekin frettiliiton fb-sivuilla ja ulkomaalaisilla frettisivuilla ja asia jaksaa hämmästyttää edelleen. Fretti voi näyttää täysin eri yksilöltä kesällä kuin talvella.

Muistutus Hämeenlinnan frettipäivästä

Täällä tapahtuu!  Eli Siinan piha&lemmikissä Hämeenlinnassa, sunnuntaina 10.3.2019 klo 12-15 esillä frettejä.

Siinan piha&lemmikki
Eino Leinon katu 24
13130 Hämeenlinna

Fretin tarvikkeet

Häkistä kirjoitinkin jo, se taitaa meillä olla ainoa isompi/kalliimpi hankinta mitä joudumme fretin kohdalla tekemään.  Toki pieniä hankintoja tulee useita, ja kertyy niistä sitä ostettavaa myös.

Meillä kun on aiemmin ollut kissa, osa tarvikkeista tulee siltä, kuten esim. Kuljetusboxi, nukkumapesä, yksi hiekkalaatikko, leluja jne.

 Hiekkalaatikoita joudumme ostamaan muutaman lisää, ainakin alkuvaiheen sisäsiisteysopetteluun. Juuri tästä sisäsiistysopetuksesta oli puhetta käydessämme frettikodissa vierailulla. He kertoivat että heillä oli alussa fretin tullessa 11 (kyllä, yksitoista, luit oikein) hiekkalaatikkoa ympäri asuntoa :D. Hiekkalaatikoiden määrä toki väheni heti kun pentu kasvoi ja oppi niitä käyttämään.
 Me emme ihan niin moneen ehkä lähde, jos homma vaan pienemmällä määrällä onnistuu mitenkään, mutta nyt olemassa olevan hiekkalaatikon lisäksi tarvitaan varmaan kuitenkin 4-5 lisää. Yhtenä vaihtoehtona on tämä:

Kuva: Tokmanni

Ihan alkuun olimme ajatelleet että pääsemme halvemmalla ja helpommalla kun ostamme fretille vessalaatikoksi niitä matalia (sängynalus)laatikoista mitä on hong kong:lla, biltemassa ja tokmannille yms. halpakaupoissa myynnsissä. Yllättävää kyllä, ne eivät olleet se halvin vaihtoehto, vaan oikeastaan järjestäen lähes puolet kalliimpia kuin oikeat kissanhiekkalaatikot. Tämä ajatus siis romukoppaan :D

Googlettelun tuloksena löysin nämä:
Näitä Tokmannin kissanpennun vessoja (n. 4€/kpl) löytyi kivemmissa väreissä kuin tylsät läpinäkyvät sängynaluslaatikot :D. Luultavasti päädymme näihin :). Mietin sitä, ovatko nämä liian pieniä vessalaatikoksi, kun fretti kasvaa? Naaraalla nämä varmasti menisivät, mutta entä aikuisella uroksella? No, se on asia joka huomataan varmasti käytännössä :D. Onneksi tuo meillä jo oleva Bellan vanha vessalaatikkoon on iso, eli yksi isompi vessa löytyyy jo valmiiksi.

Fretillä ei voi hiekkalaatikossa käyttää paakkuuntuvaa kissanhiekkaa, koska moni fretti saattaa kuljettaa ruokiaan vessalaatikkoon.. Ja jos fretti syö ruoan mukana paakkuntuvaa hiekkaa, suolitukoshan siitä olisi luultavasti seurauksena. Puupelletti taitaa olla se yleisin mitä monet freteillään käyttävät, niin myös me tulemme käyttämään.
Kunhan fretti oppii kunnolla laatikolle, oli ajatuksena tehdä sille tälläinen: Kissan pellettivessa-Diy Joko matalammalla reunalla tai sitten täytyy laatikoihin leikata kulkuaukot, tätä asiaa pitää vielä vähän miettiä ja pyöritellä miten se parhaiten onnistuu. Jos joku on omalle fretilleen tälläisen tehnyt, kuulisin mielelläni kokemuksia :) .

Muuten ostoslistalle on päätymässä mm: muutama leikkitunneli, kissanleluja, riipputunneli häkkiin, aktivointipallo, juomapullo, lelukeppejä ja tubifrett-lohitahnaa.
Myös tämä bilteman ilmanvaihto putki on yhtenä vaihtoehtona tunnelileikkeihin, hintaa on 16e/3m, ja halkaisijaltaan tuo suurempi koko on 12,7cm eli sellainen johon urosfretinkin pitäisi mahtua.

Näiden lisäksi täytyy ostaa vielä ruokakupit ja valjaat & flexi.
Monet näistä on sellaisia, jotka voisi jo nyt hankkia tai tilata, mutta.. Jotenkin emme vain uskalla, entä jos naaras ei tule kantavaksi, entä jos meille ei riitä pentua tänä keväänä? Luultavasti vasta siinä vaiheessa uskaltaa antaa itselleen luvan oikeasti ostaa jotain, kun saa kasvattajalta kuulla että pikkupetolauma on syntynyt :D.

Yksi ostoslistalla oleva asia on myös ns. playpen-aitaus tai koirien kevythäkki.
Tarvetta tulee olemaan "mummolamatkoilla" tai esim. mökille mennessä. Tätä ei nyt ihan ensimmäisenä tarvita, joten sen ostaminen varmasti siirtyy myöhempään syksyyn. Emme kuitenkaan uskalla ihan heti lähteä pennun kanssa reissaamaan, emme ainakaan ennen kuin pentu on oppinut edes _melko_ sisäsiistiksi :D

Tämä Kärkkäisellä myytävä versio olisi paitsi edullinen myös siitä hyvä, että tässä on korkeus 90cm, joten fretin ei pitäisi päästä tästä yli. Onhan tuossa nuo vaakapinnat, joita pitkin saattaa pystyä kiipeämään, joten juuri tämän mallin hankinnan järkevyys riippuu osittain myös fretin kiipeilyhalusta :D. Jos frettimme osoittautuu pieneksi apinaksi, lienee turvallisin valinta tilata "ihan oikea" playpen Nandinilta.

Koira-asiaa, hemangiosarkooma Labradorinnoutajalla

VAROITUS!!!
Tekstissä on kuva (aivan viimeisenä, tekstin jälkeen) kasvaimesta ja kuvassa näkyy  myös jonkin verran verta, jos tälläiset kuvat tekevät pahaa, älä selaa aivan loppuun asti

Vaikka nyt ollaan pääosin frettiblogissa, halusin kirjoittaa tänne meidän koiramme tarinan hemangiosarkooman toteamisesta, leikkauksesta ja lopetuksesta. Itse kun etsin suomenkielisiä tekstejä aiheesta kun koiramme sairastui, niitä löytyi vain hyvinhyvin vähän. Nyt googlettamalla löytyi muutama juttu enemmän kuin aikaisemmin, mutta siltikin niitä on vain muutama, ehkäpä 4-5 pidempää ja asiallista tekstiä suomeksi.

Hemangiosarkoomasta yleisesti:
Hemangiosarkooma on siis kasvaintyyppi, joka yleensä tekee paljon verisuonia ja ruokkii niillä itseään. Se myös leviää helposti ja nopeasti elimistössä.
Hemangiosarkooma voi esiintyä iholla, ihon alla tai sisäelimissä. Monesti ne havaitaan vasta, kun kasvain repeää ja eläin kuolee verenhukkaan tai kasvain kasvaa niin isoksi että vaikeuttaa esim. hengittämistä.
Hemangiosarkooma on aina pahanlaatuinen ja eläin tulee menehtymään siihen aina.
Hemangiosarkooman toteamisen jälkeen koiralla on noin muutamia kuukausia elinaikaa, tavallisesti korkeintaan 6kk. Se tekee myös hyvin usein etäpesäkkeitä ja uusiutumisriksi on korkea.

Labradorinnoutajan hemangiosarkooma -munuaisessa
Kelataan taakse päin.. Vuoteen 2017 ja jonnekin alkukevääseen, maalis- tai huhtikuuhun. Koira oli silloin n. 7v. 10kk.

Koiralla esim. ovenpielien, lattian tai joidenkin esineiden nuoleminen voi kieliä joko närästyksestä tai refluksista.
Huomasin kun koira alkoi nuolla usein kahvakuulaa jota säilytettiin eteisessä. Koira ei koskaan nuollut mitään muuta kuin sitä kahvakuulan kahvaa. Tämän seikan takia en osannut epäillä koiralla närästystä (jos olisin osannut, se olisi ollut ensimmäinen merkki hemangiosarkoomasta). Ajattelin että koira nuolee kahvakuulan kahvaa siksi, että siihen on jäänyt ihmisen hikeä ja suolaa iholta ja tämä maistuu tai tuoksuu koiran mielestä hyvältä.

Koiran kahvakuulan nuoleminen tuli ja meni, joskus saattoi mennä viikkoja ettei se nuollut sitä lainkaan, joskus meni viikkoja niin että se nuoli sitä päivittäin. Tämän takia en pitänyt sitä vakavana oireena. Ajattelin sen oleva joku hassu tapa tai päähpinttymä
Elämä eteni, koira voi hyvin, jaksoi lenkeillä, ui kesällä ja oli terve, reipas ja hössöttävä itsensä, niin reipas kuin ikinuori labbis olla ja voi :) ei siis ollut syytä epäillä sen sairastavan mitään.

Loppusyksyllä syys-lokakuun vaihteessa huomasin että koira alkoi juoda tavallista enemmän, tämä koira oli aina ollut sellainen että ei ole juonut paljon, joten kun koira alkoi "ravata vähänväliä" (3-5 krt/pv) juomakupilla ja joi kerralla puolet kupista, tajusin että nyt ei ole kaikki hyvin. Tätä juomista ja koiran vointia seurasin 2-3vrk:tta, koska mitää muita oireita ei ollut ja koira oli pirteä, en rynnännyt ambulanssinopeudella eläinlääkäriin.

Ihan ensimmäisenä epäilyksensä oli itselläni pikaisten googlettelujen tuloksena; diabetes. Näin lääkärikin arveli kun soitin luottoeläinlääkärille ja varasin ajan. Ajan saimme muutaman päivän päähän.
Eläinlääkäriäaikaa odotellessa koirakin oli rauhoittunut juomisen suhteen sille itselleen normaaliin määriin, eli n. Kerran päivässä (lisäksi ruoan mukana vettä 2*vrk).

Menimme lääkärille, otettiin verikokeet ja niissä ei ollut mitään häikkää sokeriarvoissa, eikä muussakaan. Lääkäri tutki koiraa tunnustelmalla vatsaa, imusolmukkeita ja kuuntelemalla keuhkoja ja vatsaa ja kaikkea mitä nyt perustarkistuksiin kuuluu. Mitään erikoista ei löytynt. Palasimme siis kotiin ohjeena tarkkailla koiraa ja ottaa heti yhteyttä jos jokin muuttuu.

Reilun kuukauden kuluttua alkoi omituiset oireet, koira kyllä söi hyvällä halulla (kuten vain aina ahne labbis nyt voi, kuppi on tyhjä noin nanosekunnissa :D) mutta alkoi oksentaa n. 6-8h syömisen jälkeen.
Jos oksennus olisi tullut 5-30min kuluttua syömisestä, olisin osannut epäillä tukosta suolistossa, mutta oireet tulivat tosiaan aina tuntien päästä. Aloinkin laittamaan kellonaikoja ylös, jolloin koira sai ruokansa ja mihin aikaan oksensi. Tätä seurasimme pari päivää (mittailin koiran lämpöä ja seurasin ikenien väriä, ihan varalta, mitään kummallista niissä ei ollut). Koska oksentelu jatkui, soitin kolmantena päivänä eläinlääkärille ja saimmekin ajan heti seuraavalle päivälle.

Nyt eläinlääkäri löysi ihan tunnustelemalla vatsasta jonkin patin.. Sydämeni jätti lyönnin välistä.
Seuraavaksi koira röntgeniin.. Möykky oli siellä elimissä edelleen, mutta kuvasta ei saanut kunnolla selvää, onko se pernassa vai munuaisissa. Se oli kuitenkin selvää, että suolitukos se ei ole. Eläinkääkäri antoi kaksi vaihtoehtoa, joko koira leikataan ja katsotaan mitä vatsassa on, tai koira saa elää elämäänsä happosalpaajan kanssa, joka toivottavasti auttaa oksenteluun ja annamme koiran jatkaa elämää niin kauan kuin se on mahdollista.
Päädyimme leikkaukseen, ajan saimme kahden päivän päähän. Saimme koiralle kotiin mukaan kipulääkityksen ja happosalpaajat. Happosalpaajat lopettivatkin oksentelun täysin. Koira oli taas kaikinpuolin oma itsensä.

Koira leikattiin 22.11. 2017.
Kasvaimen oli epäilty olevan pernassa, mutta kun koira oli leikkauspöydällä ja vatsa avattiin, paljastui että se oli munuaisessa.
Koiran vasen munuainen poistettiin ja sen mukana siis noin aikuisen naisen nyrkin kokoinen kasvain. Ongelmana leikkauksessa oli, että kasvain oli tehnyt itsestään useita verisuonia joilla se ruokki itseään. Meidän koiran tapauksessa kolme verisuonta oli suoraan kiinni aortassa, siis sydämeen vievässä isossa verisuonessa :O. Onneksi ne saatiin pitkän ja vaativan leikkauksen jälkeen kuitenkin irti ja koiran vatsa voitiin sulkea. Ikinä emme ole pelännyt niin paljon, kuin odottaessa sen 2,5h mitä se leikkaus kesti.. :/
Koira heräsi hyvin, oli tarkkailussa 4-5h ja saimme sitten saimme lähteä kotiin. Kotona minä nukuin koiran kanssa 3 ekaa yötä olohuoneessa patjalla lattialla ja mies toisen koiramme kanssa makuuhuoneesa.  Sen jälkeenkin koirat nukkuivat eri puolilla koiraporttia, ettei pentukoiramme olisi mennyt esim. Öisin nukkumaan leikkaushaavaa vasten tms.

28.11. 2017 saimme patologin lausunnon kasvaimesta. Onneksi eläinlääkäri oli osannut varoittaa meitä "Nämä kasvaimet ovat usein pahanlaatuisia". Tiesimme siis ainakin jollain tasolla varautua, vaikka se silti oli shokki.

"Tähän kasvaintyyyppiin liittyy paikallinen uusimisriski ja korkea etäpesäkeriski". Nyt tiesimme että yhteisestä ajastamme oli alkanut jatkoaika.

Haava parani, koira parani, kaikki oli hyvin <3.
Koira söi leikkauksen jälkeen ruokaa joka on tarkoitettu munuaissairaille koirille, koska koiralla oli nyt jäljellä enää yksi munuainen. Onneksi yhden munuaisen kanssa voi elää aivan hyvää elämää :) Munuaisarvoja käytiin mittauttamassa alkuun 2kk välein.

Huhtikuun aivan lopussa 28.4.2018 huomasimme että koira alkoi hiipua ja vaikutti kivuliaalta, onneksi meillä oli kotona kipulääkettä jota saatoimme antaa heti, aloitimme siis eläinlääkärin puhelinkonsultaation perustella kipulääkityksen. Ja varasimme jo ajan lopetukseen 2.5. Silloin vielä näytti siltä, että kipulääkkeet tehoavat hyvin ja niillä mennään sinne asti mainiosti.

29.4 oli vielä ok päivä, koira ei läähättänyt tai näyttänyt kivuliaalta, mutta ei enää jaksanut touhuta vaikka kävi pissailla ja söi normaalisti. Iltaa kohti kipu lisääntyi ja annoin lääkettä hieman lisää. Koira rauhoittui selvästi, mutta oli yöllä pari kertaa levoton ja hieman kivulias. Kävi jo silloin mielessä, "noinkohan tässä selvitään 2.5 asti...". Pelotti ja itketti

30.4 Aamulla koiran tilanne rauhalliselta, ei ollut kivulias ja ruoka maistui, annoin annoksen kipulääkettä ja lähdin töihin (onneksi vain 3h:n lyhyt keikkaduuni). Palattuani kotiin koira oli erittäin kivulias, läähätti  ja asentoa vaihtaessaan vinkaisi kivusta vaikka oli saanut kunnon lääkkeet vain sen 3h aikasemmin. Näki että koiraan sattui..
Sydän murtui..Teki pahaa, annoin vielä annoksen kipulääkettä, enää ei olisi väliä vaikka lääkettä olisi hieman liikaakin, nyt oli aika...

Luottoeläinlääkärimme ei ollut tavoitettavissa tiesimme sen, mutta ihana paikallinen eläinlääkäri jousti ja otti meidät yliajalla vastaan. Kuten hän sanoi "yksikään eläin saa kärsiä, tulkaa tänne niin saatellaan hänet matkaan".
Hieman vajaa 6kk saimme hyvää, ihanaa aikaa rakkaan karvakaverit kanssa <3

30.4.2018 koira nukutettiin ikiuneen minun ja avomiehen syliin, hyvää matkaa rakas <3.

Kaiken kaikkiaan, meillä kasvaimen kanssa meni kaikki niin hyvin kuin sen kanssa voi mennä, leikkaus antoi meille lisäaikaa juuri sen verran mitä sillä oli odotettavissa. Koiran loppu oli nopea, mutta oikeastaan parempi niin, itselle ei jäänyt epäselväksi että koira tarvii lopettaa, nyt.
 Se on se usein vaikein tehtävä, kun koira voi vain vähän huonosti, ja pitää miettiä koska on se oikea aika, kuinka kauan voi "katsella ja odotella". Tässä tapauksessa se viimeinen päätös oli kuitenkin varsin helppo, muuta ei ollut yksinkertaisesti tehtävissä ja olimmehan osanneet varautua siihen.
Iso kaipaus ja ihanat muistot jäi. Tätäkin kirjoittaessani valuu kyynelet poskilla, vielä ei ole haavat arpeutuneet <3.

Tähän loppuun vielä se kuva kasvaimesta:

Tuo pienempi pallo kuvan yläosassa on munuainen, alempana oleva isompi möykky on kasvain. Kasvain oli minun nyrkin kokoinen.