Matkalla mummolaan

Meillä ei ole ollut Viimalle minkäänlaista matka-aitausta jossa majoittaa Viimaa näyttelyssä/hoidossa/kylässä.  Sen takia emme ole esimerkiksi vielä kertaakaan vierailleet Viiman kanssa minun vanhempieni luona, mutta nyt sekin asia voidaan korjata ❤☺.

Viime kesänä Nandini lopetti, joten nythän sen myötä on tilanne, ettei kukaan tuo Suomeen playpen:ä. Emmä vielä halunneet alkaa tilaamaan playpeniä ulkomailta, joten päätin testata onneani fb:ssä, ja sehän kannatti :D
Laitoin siis erääseen pienemmän piirin koiraryhmään kyselyä, olisiko kenelläkään ylimääräistä kangasaitausta. Ja sellainenhan löytyi kun löytyikin!

Viime viikolla ajelimme Helsinkiin hakemaan aitauksen samalla kun poikkesimme vanhan ystävän luona katsomassa iki-ihania rottia ❤.

Kyllä sitä tuli taas, tätä 4 tyttörotan laumaa seuratessa ikävä niitä omiakin siimahäntiä <3. Kymmenisen vuotta kuitenkin minullakin rottia oli, joten onhan näihinkin sellainen oma kiinnostuksensa. 

Näytin ja opetin ystävälleni samalla miten Rex-rotta (rex=kiharakarvainen) trimmataan, tosin totesimme että hänen tytöissään oli tosi vähän nypittävää tällä kertaa, joten opettaminen oli hieman hankalaa :D. Kiharakarvaisia rottia siis nypitään hieman samaan tapaan kuin jotain koirarotuja ennen näyttelyitä.
Vierailu taisin mennä niin, että koko ajan oli minulla tai J:llä rotta niskassa tai kädessä, niin kiva näitä jyrsimiä oli taas tavata vaikka ❤.


Tämän Viiman kangasaitauksen kohdalla minua hieman pelottaa, syökö Viima tiensä sieltä läpi tai jotain muuta yhtä fiksua.. Jos tämä käytettynä ostettu pysyy ehjänä ja Viima viihtyy, ostamme todennäköisesti uuden, isomman aitauksen vielä jossain vaiheessa. Nyt tämä aitaus on kuitenkin varsin hyvä ja ajaa asiansa.

Tämä taitaa olla se keskikoko näistä aitauksista. Tämän halkaisija on noin 120cm. Eli tilaa on yhdelle fretille ihan hyvin muutaman päivän näyttely/mummola/mökkireissuja varten :).
Häkissä on kaksi oviaukkoa (kokoa noin 20*30cm) ovissa on vetoketjut ja ne saa rullattua kokonaan auki halutessaan.

Häkin pohjan ja kattoverkon saa pois ja paikoilleen vetoketjujen avulla nopeasti je helposti.

 Tässä oviaukko rullattna ylös. Tykkäsin siitä, että tässä on oikeasti kunnon tarranauhat, yleensä tämäntyyppisissä tuotteissa tarranauhat ei ole kovin pitäviä tai kestäviä. Tässä näyttivät ja tuntuvat parin päivän testaamisen jälkeen oikein hyviltä.
Aitauksessa on myös muutama tasku ja pullopidike ulkopuolella. Näyttelyissä saa kätevästi namit ja käsidesit käden ulottuville siis :).
Hyvää tässä aitauksessa on ehdottomasti sen paino, tai siis se, ettei se juurikaan paina mitään 👍. Tämän siis onnistuu raahaamaan näyttelyyn ilman että kädet ovat ihan kuminauhaa, vaikka paikalle pitäisi suunnistaa julkisilla.








Ajattelimme kyllä testata ja totutella kotona yhden yön Viiman kanssa, ennen kuin lähdemme vaikkapa sinne mummolaan :D. Viima siis saa nukkua aitauksessaan olohuoneessa ja minä tai J sohvalla vieressä.
 Aitaus on nyt muutamana päivänä ollut esillä ja Viiman leikkipaikkana olohuoneessa. Viima nuuskii aitausta kiinnostuneen ja käy sen sisällä tutkimassa ja leikkimässä. Vielä ei olla niin pitkälle menty, että aitaukseen uskallettaisiin nukkumaan, mutta jos tuon aina välillä ottaa vaatehuoneesta esille, niin eiköhän siihen pian totuta.

Tutustutaan ja nuuskitaan vähän paikkoja! 

Pakkaskelit alkoi!

Hyytävän kylmää! Homma mee suorastaan pakkaselle :D
Ai niinkuin mitä?
No tämähän tarkoittaa luonnollisesti sitä... Että meille tuli se Viiman oma pakastin!

Onni ovat "karvaisiin lapsenlapsiin" tottuneet "ja iso"vanhemmat 😁💕💪.
Minun vanhempani siis soittivat noin viikko sitten että "älkää siten ostako sitä pakastinta ennen joulua..." ja muutama päivä myöhemmin he ilmoittivat että "voitaisiin tuoda se pakastin nyt teille"

Pakastin on juuri sellainen pieni ja kapea arkkupakastin josta olemme haaveilleet ❤

Tällä hetkellä pakastin on melko tyhjä.. Se mikä näytti jääkaapin alaosan pakastimessa paljolta, on tässä arkussa aika vähän :D

No, ensi viikolla on täällä suunnalla taas Lempimuonan kierrospäivä, joten sieltä tuleekin nyt sitten varmaan tilattua reilummin tavaraa kerralla. Luultavasti ainakin jonnekin maaliskuulle mennään näillä ruoilla mitä nyt tilataan. Tietysti välissä tehdään pieniä täydennyksiä, esim. hiiriä ja kania tulee varmaan ostettua tässä välissä.

Ajatuksena oli ostaa nyt kaksi isoa laatikkoa luullista lihaa. Toinen on ainakin kanankaulaa 10kg, Viiman ehdoton herkku 🍗🐔. Toisena luullisena olen miettinyt olkavarrettomia siipiä 8,5kg:n laatikossa, siivetkin ovat Viimalle hyvin maistuvaa luullista lihaa. Lisäksi tilaukseen tulee hieman esim. jauhelihaa ja muuta tarpeen mukaan.

Tarkoituksena olisi että isommat tuote erät ovat alaosassa omissa pusseissaan ja yläosan korissa on avatut eli käytössä olevat pussit sekä esim. hiiret, tiput ym. pienet jotka muuten katoaisivat pakastimen syövereihin.

Entäs Viiman syöminen nyt, tai muut kiimaoireet?
No.. Suoraansanoen, tuntuu hölmöltä tilata kauhea määrä ruokaa... Kun fretti ei tällä hetkellä syö (edelleenkään)  muuta kuin jauhelihaa tai vähän broilerin palalihaa..
Mutta, kyllä täällä kovasti uskotaan siihen, että hormoni-implantti alkaa pian vaikuttaa ja ruokahalukin palautua.
Vielä ei ole Viimassa minkäänlaista muutosta suuntaan tai toiseen, kiimainen nuoleminen ja nylkytys jatkuu entiseen malliin 😁😂. Mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa pakko siihen on uskoa :D .

Miten meillä päädyttiin frettiin?

Miksi meille muuttaa fretti?

Itse olen harkinnut frettiä enemmän ja vähemmän säännöllisesti jo 10-15 vuotta. Frettihaave on pysynyt jonkin verran taka-alalla, kun elämäntilanne tai asunto on ollut sellainen, ettei siihen ole fretti sopinut. Ei myöskään ollut hyvä idea hankkia frettiä silloin kun minulla vielä oli iso lauma rottia.
Itselläni on siis ollut jyrsijöitä (hiiri, hamstereita, gerbiilejä, rottia) ja koiria sekä avomiehelläni kissa. Toissa syksynä kissamme piti lopettaa ylläen, kissalla oli todella iso kasvain maksassa. Viime keväänä koiramme lopetettiin munuaiskasvaimen uusimisen takia. Nyt olimme ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että meillä ei ollut yhtään lemmikkiä kotona.

Ajattelin että entäpä jos nyt olisi toteutettavissa se vuosien takainen haave fretistä? siitä se kuume sitten alkoi nousta..
Itse olisin ollut valmis jo viime kesänä ottamaan fretin ja aiheesta avomiehen kanssa puhuttiinkin. Kävimme möys tapaamassa frettejä näätäpäivillä eläinkaupassa.
Mieheni ei kuitenkaan ollut vielä valmis uuteen lemmikkiin aiempien lemmikkien menetysten takia.
 Ja nyt jälkeenpäin on myönnettävä, että oli hyvä minunkin odottaa vielä hieman, nyt on tunteet tasaantuneet menetysten myötä.

Fretti on jonkinmoinen risteytys koiraa, kissaa ja rottaa.. Ja silti 100% fretti.
Fretin kanssa tulee ihan varmasti paljon uusia juttuja ja opeteltavaa. Silti osa jutuista on tuttuja muiden lemmikkien kanssa vietetystä ajasta. Esim. Rottien tavaroiden piilotteluvimma ja se, etteivät ne ole aina sisäsiistejä (vaikkakin rottien jätköset on huomattavasti pienempiä, ja kiinteämpiä...), kissalta tuttua on se, ettei miellyttämishalua juurikaan ole ja koirista taas se, että fretille voi opettaa esim. Luoksetuloa ja temppuja, jopa nosework:a, tietysti riippuen siitä miellyttämishalusta juuri sillä hetkellä :D.

Tammikuussa aloimme sitten katsella kasvattajien sivuja, vertailla ja pohtia. Otimme yhteyttä kasvattajaan ja vaihdoimme muutaman sähköpostin ja täytimme pentukaavakkeen. Saimme muutamaa päivää myöhemmin kuulla olevamme pentujonossa  <3. Meille on siis muuttamassa uros, väritoiveena olisi suklaa, mutta sen toteutuminen pentueessa ei ole mitenkään varmaa, mutta ei värillä kuitenkaan ole niin väliä. Ainoa ehto on, että valkoista tai albiinoa frettiä emme halua.

Voi tätä odotuksen tuskaa, vielä on monta kuukautta siihen että frettilapsi saapuu kotiin asti.. :D