Näätätreffit

Kävimme jo melkein pari viikkoa sitten tapaamassa You Little Thief:n porukkaa ja lainaamassa playpeniä (kiitos vielä!). Tarina ja kuvat pääsevät esille vasta nyt.

Hieman jännitystä oli ilmassa kun päästimme fretit nuuhkimaan toisiaan, Iinu on kuulemma sellainen, ettei yleensä pidä toisista freteistä, ei pure tai käy päälle mutta saattaa kiljua ja jahdata jos ei pidä toisesta fretistä. Milo ja Viimahan ovat tavanneet ennenkin, joten tiesimme niiden tulevan toimeen.

Milo vasemmalla (Asser Hunter's Mannerheim) ja
Viima oikealla (Pickpocket’s Firestar)

Laskettuamme fretit latialle.. Iinu oli jopa kiinnostunut Viimasta 😮👍. Tähän tosin saattoi hyvinkin vaikuttaa se, että Viimalla oli vahvasti jo kiima päällä ja varmasti Viima tuoksui Iinun nenään varsin kiinnostavalta pojalta.. ;) (Vaikka Iinu lantitettu onkin).
Yllättävää kyllä, Viima ei tarvinnut poistaa Iinun niskasta kuin kaksi kertaa kun homma meinasi mennä turhan lemmekkääksi :D.

Me ihmiset ehdimme jutella rauhassa kaikenlaista, muunmoassa vähän näyttelyasioita ja saimme nähdä muutaman Milon ja Iinun näyttelyarvostelukaavakkeen kun niistä ja arvostelusta yleensä tuli puhetta.

Muuten kaikki kolme leikkivät ja tutkivat paikkoja sovussa :). Jossain vaiheessa itseasiassa Milo kyllästyi ja livahti jonnekin nukkumaan, Iinun ja Viiman jatkaessa leikkiä. Milokin tuli vielä hetkeksi jatkamaan leikkejä ennen kuin meidän oli aika Viiman kanssa suunnata kohti kotia.

Viima (vas.) ja Milo (oik.)

Asia josta olin positiivisesti yllättynyt, oli se miten hyvin Viima käyttäytyi, kun Milon ja Iinun isäntäväki "käpälöi" poikaa perusteellisesti.
Olen pyytänytkin aina meillä vierailevia ihmisiä jotka ovat fretteihin totteuneita, että he käyvät fretin läpi; korvat, silmät, suu, jne. Tämä on tosi hyvää harjoittelua näyttelyä ja eläinlääkärireissuja varten. Aivan kuten esim. koiranpennun kanssa, eläimen pitää oppia että kaikki saavas käsitellä sitä ja koskea joka paikkaan eläimessä.

Milo kävi treffeillä

Jo aiemmin blogissa muutaman kerran vieraillut You Little Thief:n Milo kävi taas vierailulla :) ❤ tällä kertaa palvelusväki mukanaan.

Aamulla me valmistauduimme Milon vierailuun mm. teippaamalla kaikkien kaappien ovet kiinni, ettei Miloa tarvitse kaivella esiin kaapeista, ja ettei Milo puolestaan opeta Viimaa avaamaan kaappeja 😂😋

Kun Milo huoltojoukkoineen saapui, tapasimme ensin ulkona, jotta Viima ja Milo saavat haistella puolueettomalla maaperällä.
Molemmat pojat olivat valjaissa ja flexissä ja haistelevat toisiaan nätisti. Tosin Miloa kiinnosti ympäristö enemmän kuin vieressä tuouhottava pikkunäätä :D. Viitisen minuuttia seurasimme menoa ulkona kun päätimme jo siirtyä sisälle.
Sisällä päästimme molemmat fretit vapaaksi ja kaikki sujuikin ihan hyvin.

Vuorotellen sekä painittiin että lähdettiin tutkimusmatkoille. Viima meni kiinteästi perässä sinne minne Milokin :D. Viima osoittautui myös varsin rohkeaksi pennuksi, se lähti heti Milon mukaan ja kävi päälle, laittoi painiksi.
Viima osasi myös käyttätyä melko hyvin ja olla purematta ihmisväkeä :). Meidän Viimalla riiti virtaa vaikka kuinka, ja Milo puolestaan alkoi väsyä.. Joten jossain vaiheessa kahvinjuonnin lomassa laitettiin Milo kuljetusboxiinsa jatkamaan unia ja Viima jatkoi meidän ihmisten kiusaamista :D

Kuvia koetimme ottaa.. Mutta otappa tuosta 10vkon ikäisestä pennusta kuvia, kun se ei pysy paikoillaan nanosekuntia kauempaa.. Kaikissa kuvissa näkyi vain ruskeanmusta viiva menossa johonkin 😁😂.
seuraava video on You Little thief:n kuvaama, ja kutakuinkin ainoa julkaisukelpoinen kuvallinen todiste eilisestä kohtaamisesta, joten luvalla jaetaan tämä video myös täällä :D.

 

Milon isäntäväki oli ihana ja toi meille sekä merilevää, että oluthiivaa. Nyt niitä sitten riittääkin  lisäravinteita hieman pidemmäksi aikaa yhden näädän käyttöön :D .
Heillä oli myös jopa pieni keittiövaaka mukanaan ja niinpä saimme punnittua meidän minihirviön, meidän vaaka kun on vieläkin ostamatta.
Muutama yrityksen jälkeen saimme ainakin melko
 lähellä olevan painon.. 1010-1020g suurinpiirtein. Pojalle on siis tullut painoa n. 150g/vko. Aika hurja määrä :O Mutta kyllä sen kasvun tuosta pikkuapinasta myös huomaa ihan käsitellessä. Ja järjettömästä ruokamäärästä... Tänä aamuna viima sai ison hiiren, ja 3-4h kuluttua siitä poika norkui kupilla nälkäisen näköisenä... Lisäähän sinne siis oli laitettava :)  tällä kertaa kuppiin sujaht sitten jauhelihaa ja illalla vielä iltapalaksi kanankauloja.

Viima antoi käsitellä itseään tosi nätisti, yhtään kunnon puraisua ei tainnut Viima saada aikaan. Tähän toki varmasti vaikutti hieman se, että käsitteliijöillä on varmat ja tottuneet otteet.