Joten.. Tarkastaja pääsi heti työhönsä
Hmm... Tulihan varmasti kaikki mitä |
Joo!! Kivipiirat löytyy.. Entäs sydämet..? |
Tällä kertaa ostoskoriin vilahti mm. Broilerinjauhelihapullia; pötköjä piti ostaa, mutta koska se oli lempimuonalta loppu, päädyin valmiisiin pulliin tällä kertaa.
Viimeksi pähkäilin vähentyneen pakastintilan kanssa, nyt sain ainakin hetken auttavan ratkaisun. Ostan siis toisen frettiharrastajan kanssa puoliksi 10kg:n laatikon Broilerin selkärankoja, eli 5kg:a molemmille. Tuo 5kg:a on paaaaljon helpompi saada sullottua pakastimeen kuin 10kg:a.
Viima on alkanut ilmeisesti luottaa meihin ja kotiutua nyt ihan tosissaan. Viimeisen parin viikon aikana se on alkanut nukahdella "minne sattuu" eli ihan näkösälle ja syliin ❤❤
Aiemmin Viima on mennyt aina nukkumaan häkkiin omaan petiin, tai keittiössä olevan akvaarion alle.
Viereinen kuva on viime viikolta, kun Viima oli ensin leikkinyt reilun tunnin ja alkoi väsyn iskiessä hakeutua meidän lähelle. Lopulta se sitten sippasi J:n jalkoihin keskellä olohuonetta. Tämä oli erityisen ihanaa että Viima alkaa ottaa j:nkin nyt omaksi ihmisekseen selkeästi enemmän.
Viima oli viime viikonlopun J:n kanssa kahdestaan kotona kun minä olin vapaaehtoisena eräällä leirillä.
Vähän jännitin miten se sujuu, en niinkään J:n osalta, tiedän ja luotin että hän pärjää Viiman kanssa kyllä. Mutta se että miten paljon Viima kiusaa J:tä ja puree häntä...?
Viikonloppu meni kuitenkin tosi hyvin, vain muutama pieni näykkäisy, ihan normaalia siis ❤. Viima ei myöskään reagoinut siihen kun mä tulin kotiin mitenkään erikoisesti, ei esim. Osoittanut mieltään siitä että hänet on nyt "hylätty". Tosin osoitti mieltään, kun mä koetin liikaa rapsutella ja sylitellä vkl:n jälkeen, kun podin näätäikävää :D
Viima on myös alkanut tummua turkistaan ihan selkeästi, lieneekö hormonien syytä vai lähestyvän syksyn, tekeekö talviturkki tuloaan