Milo vierailevana tähtenä

Ihan aluksi, aivan älyttömän paljon kiitos You Little Thief:n porukka ❤
Me saimme siis J:n kanssa tilaisuuden ottaa You Little Thief:n blogin takana luuraava hilleriherra Milon hoitoon muutamaksi päiväksi.
Pääsemme samalla sekä lievittävää omaa näätäkuumetta, että harjoittelemaan hieman elämää fretin kanssa.
Eilen suuntasimme juttelemaan freteistä, kahvittelemaan ja hakemaan Miloa. Juttelimme, saimme nähdä näätien oman huoneen, jatkoimme juttelua ja näätien sylittelyä. Tälläkin kertaa J sai käsiinsä ja jalkoihinsa muutaman osuman nopeista hampaista, etenkin farkunlahkeet oli Iinusta aivan vastustamattomat (tai sitten ne oli ne nilkat joista oli niiiin kiva vähän puraista 😁).

Parin tunnin rupattelun jälkeen pakkasimme autoon Milon kuljetusboxeineen, playpenin, ruoat ja muuta tarpeellista.
Kotona pystytimme playpenin olohuoneeseen, laitoimme Milolle vessalaatikot valmiiksi ja otimme iltaruoat sulamaan. Sitten Milo pääsikin olohuone-keittiö alueelle vapaaksi.

Milo käytti asuntoon tutustumiseen parisen tuntia, jokainen kolo tuli kyllä todellakin tarkistettua. Tuli muuten todistettua, että ainakin tuollainen kesäpainossaan oleva frettiuros mahtuu meidän sohvan alle.. (eli se siitä toiveesta, että oma fretti ei aikuisena mahtuisi sohvan alle..).

Tämä on asia, josta on Milon kanssa hieman keskusteltu.. Että saako playpenin pinnoja kiskoa niin paljon kuin lähtee, jotta saisi playpeniä siirrettyä sen verran, että pääsisi patterin ja seinän välistä sohvan alle.
Tästä on tullut muutamat sähinät hoitomammalle koska kaikki kiva on kielletty!

Asuntomme on nyt Milon vierailun ajan jaettuna olohuone-keittiö ja makuuhuone-eteinen -vyöhykkeisiin. Milo ja koira vuorottelevat nyt muutaman päivän ihan turvallisuussyistä.
Meidän koiramme on tottunut pienempiin eläimeen, se on leikkinyt paljon erään kissan kanssa (harrastaa leikkejä, paineja ja metsälenkkejä yhdessä kissan kanssa). Mutta koska koiramme ei ole koskaan ennen nähnyt näätää, eikä Milo ole tottunut koiriin, niin on parempi ottaa todella varmaan päälle. Emme siis jätä kaksikkoa hetkeksikään kahdestaan, vaikka ihmisten kanssa samassa huoneessa valvovan silmän alla yhteiselo sujuukin hyvin.

Vaikka asuntomme muutenkin onkin näätäturvallinen, heti tänä aamuna sain muistutuksen siitä, että oma pää ei vielä ole "näätämoodissa" :D. Keittiön nurkassa on kököttänyt jostain alkutalvesta asti taimimultapussi, avattu. Pussin suu on ollut nätisti ja tiukasti taiteltuna kiinni. Aivan... Vain taiteltuna.
Aamukahvia juodessa aloin ihmetellä, mistä kuuluu kaivamista.. Keittiöstä :D näätä kurkkaa multapussista aivan onnessaan 🙈😁. Ja tottakai herra suuttui, kun hänet röyhkeästi suvaittiin ottaa pois kaivuupaikasta ja multapussia kiikutettiin parvekkeelle.

Tänään on jo iltapäiväjuoksut suoritettu ja nyt ladataan akkuja iltahulinoita varten:

Meidän vauva

Kuten varmaan otsikosta kävi ilmi, nyt se varmistui <3
Pienen mutkan kautta, mutta meille nyt sitten muutta kuitenkin pentu aiemmin mainitsemastani Pickpockets:n pentueesta.

Myönnettäkööt, että piti vähän hihkua kun kuulin kasvattajalta tämän uutisen ❤❤.

Kuva: Lisa Hyöky/Pickpockets ferrets

Toinen näistä pojista siis muuttaa meille, mutta emme vielä tiedä tarkemmin kumpi, koska toinen menee kasvattajalta sijoitukseen ja hän päättää yksilön vasta myöhemmin.
Nyt taitaa tämä odotus vain pahenuta :D.
Toisaalta oli hyvin helpottavaa saada varmistus että meillä on nyt 100% varmasti se oma fretti. Tähän asti kun kaikki on vielä ollut epävarmaa.
Toisaalta, nyt on vielä kamalampaa odottaa.. 😁. Pentujen luovutus on aikaisintaan 1.6 alkaen, mutta ajankohta täsmentyy lähempänä.

Pojan kutsumanimi on silti jo päätetty, siitä tulee Viima ❤.

Frettikotiin tutustumassa

Fretistä tietoa hakiessa ja muiden blogjea lukiessa, tuli monesta suusta ja tekstistä ilmi se, että lähes kaikki suosittelivat sitä että "jos mahdollista, käy oikeassa frettikodissa katsomassa mitä elämä näätien kanssa on".

Tässä kevättalvella kyselin sitten suomen frettiliiton fb-ryhmässä olisiko meidän suunnalla ketään, jonka luokse pääsisi katsomaan frettejä. Muutamakin ihana ystävällinen ihminen meille vastasi, ja sovimmekin treffit erään pariskunnan kanssa.

Niinpä suuntasimme viime viikon torstaina Hyvinkäälle katsomaan kahta fretturosta.
Heti ovella meitä vastaan vipelsi toinen pojista ja kohta kulmantakaa kurkisteli myös toinen <3. Minua ja miestäni J:tä varoiteltiin, että pojat saattavat pikkuisen näykkiä vieraita ja testata meitä, kuten fretit aika usein toimivat. Mutta hyvin nämä karvakaverit käyttäytyivät, minua ei näykkäisy kuin kerran :D. J:n villasukkaa kiskottiin muutaman kerran :D

Aluksi sylittelimme ja silittelimme kaksikkoa vähän vuorotellen kumpaakin, kunnes fretit totesivat että  nyt riittää ja suuntasivat omiin touhuihinsa.  Me ihmiset jatkoimme juttelua ja monen monta asiaa tulikin keskustelussa ilmi; mm. Ruokinta, ulkoilu, sisäsiisteys, ja paljon muuta. Oli myös kiva nähdä koti, jossa freteillä on oma huone käytössään. Tässä kohden keskusteltiin myös siitä mikä on kriittininen korkeus siihen että fretti pysyy portin sillä puolella jolla pitää :D.

Vaikka olemme frettejä nähneet ennenkin ja niistä jutellut ihmisten kanssa, on kuitenkin ihan eri asia käydä kodissa jossa asuu frettejä. Se avarataa näköulmaa siihen, millaisia sisustusratkaisuja ihmisillä on frettien takia ja niiden kanssa.
Vaikka moni asia (pienten rakojen tilkitseminen ja vaarallisten tavaroiden laittaminen pois ulottuvilta) on tuttua esim. Kesyrottien kanssa vietetystä ajalta, on silti paljon sellaisiakin asioita, joita ei ehkä osaa ottaa huomioon.

Moni miettii myös, haiseeko fretti(kodissa) pahalta?
No, se on suheellista.. Mielestämme esim. Vierailemamme perheen luona ei haissut pahalta, ei missään nimessä. Mutta sitä ei voi kieltää, etteikö se ominaishaju ole kuitenkin tunnistettavissa.
Mutta, täysin samoinhan se on, jos menet koirakotin, siellä haisee koiralta, vaikka omistaja ei sitä enää yleensä itse huomaa.. Samoin jyrsijäkodissa haisee jyrsijältä, vaikka häkit olisi puhdistettu samana päivänä.  Eli ainakaan meidän mielestämme frettikoti ei haise. Toki, sitten on jo tuoksun suhteen eri juttu, jos kotona asuu vaikka 5 tai vaikka 10 frettiä.

Kerroin äidilleni että kävimme frettiperheessä tutustumassa, äitini ensimmäinen kysymys oli "Muuttuiko mielipide nyt, vai vieläkö haluatte fretin?"
Ei, ei se muuttunut, vahvistui vain, kyllä se fretti on meidän juttu <3.

10.3. On Siinan piha & lemmikki:ssä Hämeenlinnassa frettipäivä, esillä frettejä klo 12-15. Tänne tulee varmasti itsekin suunnattua miehen kanssa, taas kerran ihastelemaan ja huokailemaan frettien perään :D. Jollainhan se frettikuume on saatava pysymään aisoissa (=pahenemaan..) kunnes peutu tulee kotiin.

Miten meillä päädyttiin frettiin?

Miksi meille muuttaa fretti?

Itse olen harkinnut frettiä enemmän ja vähemmän säännöllisesti jo 10-15 vuotta. Frettihaave on pysynyt jonkin verran taka-alalla, kun elämäntilanne tai asunto on ollut sellainen, ettei siihen ole fretti sopinut. Ei myöskään ollut hyvä idea hankkia frettiä silloin kun minulla vielä oli iso lauma rottia.
Itselläni on siis ollut jyrsijöitä (hiiri, hamstereita, gerbiilejä, rottia) ja koiria sekä avomiehelläni kissa. Toissa syksynä kissamme piti lopettaa ylläen, kissalla oli todella iso kasvain maksassa. Viime keväänä koiramme lopetettiin munuaiskasvaimen uusimisen takia. Nyt olimme ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että meillä ei ollut yhtään lemmikkiä kotona.

Ajattelin että entäpä jos nyt olisi toteutettavissa se vuosien takainen haave fretistä? siitä se kuume sitten alkoi nousta..
Itse olisin ollut valmis jo viime kesänä ottamaan fretin ja aiheesta avomiehen kanssa puhuttiinkin. Kävimme möys tapaamassa frettejä näätäpäivillä eläinkaupassa.
Mieheni ei kuitenkaan ollut vielä valmis uuteen lemmikkiin aiempien lemmikkien menetysten takia.
 Ja nyt jälkeenpäin on myönnettävä, että oli hyvä minunkin odottaa vielä hieman, nyt on tunteet tasaantuneet menetysten myötä.

Fretti on jonkinmoinen risteytys koiraa, kissaa ja rottaa.. Ja silti 100% fretti.
Fretin kanssa tulee ihan varmasti paljon uusia juttuja ja opeteltavaa. Silti osa jutuista on tuttuja muiden lemmikkien kanssa vietetystä ajasta. Esim. Rottien tavaroiden piilotteluvimma ja se, etteivät ne ole aina sisäsiistejä (vaikkakin rottien jätköset on huomattavasti pienempiä, ja kiinteämpiä...), kissalta tuttua on se, ettei miellyttämishalua juurikaan ole ja koirista taas se, että fretille voi opettaa esim. Luoksetuloa ja temppuja, jopa nosework:a, tietysti riippuen siitä miellyttämishalusta juuri sillä hetkellä :D.

Tammikuussa aloimme sitten katsella kasvattajien sivuja, vertailla ja pohtia. Otimme yhteyttä kasvattajaan ja vaihdoimme muutaman sähköpostin ja täytimme pentukaavakkeen. Saimme muutamaa päivää myöhemmin kuulla olevamme pentujonossa  <3. Meille on siis muuttamassa uros, väritoiveena olisi suklaa, mutta sen toteutuminen pentueessa ei ole mitenkään varmaa, mutta ei värillä kuitenkaan ole niin väliä. Ainoa ehto on, että valkoista tai albiinoa frettiä emme halua.

Voi tätä odotuksen tuskaa, vielä on monta kuukautta siihen että frettilapsi saapuu kotiin asti.. :D