Uusi vuosi, vanhat metkut

Hei ja anteeksi blogihiljaisuus!

Tähän väliin iski joulu🎅🎄 ja muut tekosyyt.. joten blogin päivittäminen on vähän jäänyt. Pahoittelut siitä seuraajille❤.

Pakastin siis saatiin noin viikkoa ennen kuin Lempimuonan pakastekuljetus saapui perjantaina 20.12.

"Mmmmm, mitäs täältä löytyy" Kuorman tarkastaja työssään :D

 Viiman kuormassa tuli tällä kertaa seuraavat:
* 10kg:a kanan kauloja
* 8,5kg broilerin olkavarrettomia siipiä
* 4* 800g broilerin jauhelihaa
* 800g broilerin sydämiä
Ja kivana jouluyllärinä meille ihmisille, kuljettaja antoi vielä Fazermint-patukan :)

Broilerin kaulat erottelin ja pussitin vielä samana iltana, sekä hieman vajaa puolet broilerin siivistä. Sitten alkoi sattua käsiin se vasaran kanssa heiluminen, joten laitoin loput siivet isona könttinä pakastimeen ja päätin jatkaa muutaman päivän päästä urakan loppuun.
Mahtavaa! Että nyt on tämäkin vaihtoehto, että pakastimeen mahtuu jotain ilman että kaikkia on pakko pilkkoa heti :). Ja nyt pakastimeen mahtuu myös esim. kokonainen kani, joka olisi aiemmin ollut täysi mahdottomuus.

Itseasiassa.. joulu ja muut kiireet tässä venyttivät broilerin siipien lopullista vasarointia niin, että vasta tänään sain kaikki eroteltua toisistaan, jauhelihapötköt pitäisi vielä viipaloida, sitten olisi pakastin lopullisesti kunnossa.

Mutta nyt on pakastimessa kaikki broileri mitä hetkeen tarvitaan ja sinne mahtuu vielä ne mitä on alkuvuoteen suunniteltu hankkia.  Hiiriä ja kani on ainakin hankintalistalla, sekä muutama tipu toisen frettiharrastajan kanssa samaan tilaukseen.


Tällähetkellä pakastimessa on:

broileria:
selkärankaa
Sydäntä
sisäelinpullia

Jauhelihaa

Selkärankaa
kaulaa
siipiä
Kivipiiraa

Kalkkunan palalihaa
Hiiriä (3kpl)
Kania (4 annospalaa)


Viima on alkanut taas syödä 😍😊💪🍖🍗
Kiima on siis alkanut vähentyä selkeästi, kivekset ovat myös pienentyneet selkeästi, ehkä puolella.
Ihan vielä emme ole uskaltaneet antaa takaisin Viimalta takavarikoituja muutamia pehmoleluja, ne kun olivat sen parhaat nylkytyskaverit :D. Ne saavat vielä odotella hyllyn päällä pari viikkoa, jospa sen jälkeen niillä taas leikittäisiinkin 😂

Implantin hankinnan jälkeen meni reilut kaksi viikkkoa, melkein kolme että ruoka alkoi maistua normaalimpaan tapaan.
Tällä hetkellä Viima syö jo melkein normaalisti luullista lihaa, niin kauloja kuin siipiäkin. Kiiman hiipuessa aloitimme luullisena lihan syöttämisen kauloista, jotka on Viiman ykkösherkku. Ne kun alkoivat parin päivän päästä upota hyvn, siirryimme pikkuhiljaa tarjoamaan myös siipiä ja nyt nekin maistuvat varsin hyvin :). Eilen kokeilin myös piiiitkästä aikaa sitä broilerin selkärankaa, jonka kokeilu jäi silloin ennen kiimaa aika vähälle. Sekin maistui nälkäiselle näädälle :)


Lopuksi:

Viima ja näätänurkan väki toivottaa hyvää, rauhallista ja onnellista uutta vuotta! 

Juhlikaa rauhallisesti
🎉🎊🎶

Pakkaskelit alkoi!

Hyytävän kylmää! Homma mee suorastaan pakkaselle :D
Ai niinkuin mitä?
No tämähän tarkoittaa luonnollisesti sitä... Että meille tuli se Viiman oma pakastin!

Onni ovat "karvaisiin lapsenlapsiin" tottuneet "ja iso"vanhemmat 😁💕💪.
Minun vanhempani siis soittivat noin viikko sitten että "älkää siten ostako sitä pakastinta ennen joulua..." ja muutama päivä myöhemmin he ilmoittivat että "voitaisiin tuoda se pakastin nyt teille"

Pakastin on juuri sellainen pieni ja kapea arkkupakastin josta olemme haaveilleet ❤

Tällä hetkellä pakastin on melko tyhjä.. Se mikä näytti jääkaapin alaosan pakastimessa paljolta, on tässä arkussa aika vähän :D

No, ensi viikolla on täällä suunnalla taas Lempimuonan kierrospäivä, joten sieltä tuleekin nyt sitten varmaan tilattua reilummin tavaraa kerralla. Luultavasti ainakin jonnekin maaliskuulle mennään näillä ruoilla mitä nyt tilataan. Tietysti välissä tehdään pieniä täydennyksiä, esim. hiiriä ja kania tulee varmaan ostettua tässä välissä.

Ajatuksena oli ostaa nyt kaksi isoa laatikkoa luullista lihaa. Toinen on ainakin kanankaulaa 10kg, Viiman ehdoton herkku 🍗🐔. Toisena luullisena olen miettinyt olkavarrettomia siipiä 8,5kg:n laatikossa, siivetkin ovat Viimalle hyvin maistuvaa luullista lihaa. Lisäksi tilaukseen tulee hieman esim. jauhelihaa ja muuta tarpeen mukaan.

Tarkoituksena olisi että isommat tuote erät ovat alaosassa omissa pusseissaan ja yläosan korissa on avatut eli käytössä olevat pussit sekä esim. hiiret, tiput ym. pienet jotka muuten katoaisivat pakastimen syövereihin.

Entäs Viiman syöminen nyt, tai muut kiimaoireet?
No.. Suoraansanoen, tuntuu hölmöltä tilata kauhea määrä ruokaa... Kun fretti ei tällä hetkellä syö (edelleenkään)  muuta kuin jauhelihaa tai vähän broilerin palalihaa..
Mutta, kyllä täällä kovasti uskotaan siihen, että hormoni-implantti alkaa pian vaikuttaa ja ruokahalukin palautua.
Vielä ei ole Viimassa minkäänlaista muutosta suuntaan tai toiseen, kiimainen nuoleminen ja nylkytys jatkuu entiseen malliin 😁😂. Mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa pakko siihen on uskoa :D .

Hormoni-implantin hakureissulla

Torstaina suuntasimme auton nokan kohti etelää ja huristelimme eläinlääkäri Johanna Raulion  vastaanotolle Vantaalle.

Juttelimme jo kotona, että koska Viima oli hieman hankala jo saadessaan Linnunmäellä joukkiksessa penikkatautirokoteen.. Lääkäri joutui pistämään penikkatautirokotteen kahdessa erässä, koska Viima laittoi  niin voimakkaasti vastaan, vaikka sekä minä että J pidimme molemmat kiinni. Niin olisi mahdollista nyt, että lääkäri joutuu rauhoittamaan Viiman, jotta hormonikapseli saadaan paikoilleen.

Raulion tilat Vantaalla ovat oikein siistit, vaikkakin hyvin pienet. Odotushuoneeseen mahtuu juuri ja juuri 3-4hlöä kerrallaan ja isojen kantoboxien kanssa voisi tulla ahdasta.  Odotustilassa oli muuten näin joulun aikaan tarjolla glögiä ja pipareita <3.
Hetken odoteltuamme ja kerrottuamme perusfaktoja fretistä toiselle odotushuoneessa vuoroaan odottavalle henkilölle, meidät kutstuttin sisään.

Meidät kutsuttiin sisään ja tiedot kirjattiin koneelle, niin meidän ihmisten osoitetiedot, kuin Viiman omat tiedot.

Raulion kanssa juttelimme siitä, että Viima antaa kyllä hyvin käsitellä itseään (katsoa suuhun, putsata korvat ja leikata kynnet ) mutta että penikkatautirokotteenkin kanssa oli ongelmia. Raulio piti hyvänä sitä, että olimme tietoisia ja varautuneet rauhoituksen mahdollisuuteen.
Yritimme kuitenkin ensin niin, että ensin niskaan laitettaisiin puudute, jonka jälkeen vasta varsinainen implantti. Kuitenkin Viima laittoi toden teolla vastaan jo puudutuspiikin kohdalla, vaikka ensin yritimme kevyemmin; minä pidin kiinni ja rapsutin ja J syötti lohitahnaa.. Ei onnistunut, joten vaihdettiin vähän kovempiin kiinnipito-otteisiin.. Tämäkin todettiin hankalaksi, joten lääkärin kanssa yhteistuumin päätettiin että laitetaan hyvin kevyt rauhoite pojan takajalkaan.

Rauhoite sai vaikuttaa hetken, jona aikana eläinlääkäri kotiutti vuoroaan odottavan toisen potilaan ja me odotimme vuoromme odotushuoneessa. Kun 10min myöhemmin Raulio kutsui meidät takaisin vastaanottohuoneeseen, oli Viima jo saanut lantin ja odotteli boxissaan hereillä, mutta pöllähtäneenä.

Kaiken kaikkiaan käynnistä jäi hyvä fiilis, ystävällinen henkilökunta ja oli fiilis että tyypit tietää mitä ne tekee, tänne palataan varmasti asiakkaaksi :)

Klikkaa kuva suuremmaksi

Klikkaa kuva suuremmaksi

Kiitos kasvattajalle joka muistutteli näin ensikertalaista asiasta.. Siitä siis että fretin kiimaan saattaa jopa pahenuta hetkeksi implantin laiton jälkeen, jonka jälkeen kiima sitten poistuukin melko nopeasti. Olin itse täysin unohtanut tuon että tilanne voi olla myös paheta. Viiman kiimaoireethan ovat olleet varsin siedettäviä, esim. merkkailupissailua ei ole esiintynyt lainkaan.
Eniten odotan lantin vaikutukselta sitä, että poika alkaisi taas syödä normaalisti, pliiis!

Näätätreffit

Kävimme jo melkein pari viikkoa sitten tapaamassa You Little Thief:n porukkaa ja lainaamassa playpeniä (kiitos vielä!). Tarina ja kuvat pääsevät esille vasta nyt.

Hieman jännitystä oli ilmassa kun päästimme fretit nuuhkimaan toisiaan, Iinu on kuulemma sellainen, ettei yleensä pidä toisista freteistä, ei pure tai käy päälle mutta saattaa kiljua ja jahdata jos ei pidä toisesta fretistä. Milo ja Viimahan ovat tavanneet ennenkin, joten tiesimme niiden tulevan toimeen.

Milo vasemmalla (Asser Hunter's Mannerheim) ja
Viima oikealla (Pickpocket’s Firestar)

Laskettuamme fretit latialle.. Iinu oli jopa kiinnostunut Viimasta 😮👍. Tähän tosin saattoi hyvinkin vaikuttaa se, että Viimalla oli vahvasti jo kiima päällä ja varmasti Viima tuoksui Iinun nenään varsin kiinnostavalta pojalta.. ;) (Vaikka Iinu lantitettu onkin).
Yllättävää kyllä, Viima ei tarvinnut poistaa Iinun niskasta kuin kaksi kertaa kun homma meinasi mennä turhan lemmekkääksi :D.

Me ihmiset ehdimme jutella rauhassa kaikenlaista, muunmoassa vähän näyttelyasioita ja saimme nähdä muutaman Milon ja Iinun näyttelyarvostelukaavakkeen kun niistä ja arvostelusta yleensä tuli puhetta.

Muuten kaikki kolme leikkivät ja tutkivat paikkoja sovussa :). Jossain vaiheessa itseasiassa Milo kyllästyi ja livahti jonnekin nukkumaan, Iinun ja Viiman jatkaessa leikkiä. Milokin tuli vielä hetkeksi jatkamaan leikkejä ennen kuin meidän oli aika Viiman kanssa suunnata kohti kotia.

Viima (vas.) ja Milo (oik.)

Asia josta olin positiivisesti yllättynyt, oli se miten hyvin Viima käyttäytyi, kun Milon ja Iinun isäntäväki "käpälöi" poikaa perusteellisesti.
Olen pyytänytkin aina meillä vierailevia ihmisiä jotka ovat fretteihin totteuneita, että he käyvät fretin läpi; korvat, silmät, suu, jne. Tämä on tosi hyvää harjoittelua näyttelyä ja eläinlääkärireissuja varten. Aivan kuten esim. koiranpennun kanssa, eläimen pitää oppia että kaikki saavas käsitellä sitä ja koskea joka paikkaan eläimessä.

Kiimakuulumiset

Kuten viime kirjoituksessa mainitsin.. "kyllä sen sitten huomaa kun kiima on päällä"..
No, kyllä. Sen todellakin huomaa 😏😁

Viiman rrrrakas kirahvi ja "hellyyshetki" :D

Viimeisen viikon ajan Viima on ollut tosi huono syömään, jos aamulla laittaa kuppiin ruokaa, ne saattavat olla siellä syömättä vielä illalla klo 21.. No, nyt on menty sitten pääosin jauhelihalla koska sitä Viima parhaiten syö. Luullista lihaa on ollut nyt kiimaoireiden pahennuttua ihan turha tarjoilla. Koska kiima vie ruokahalun ja huomion pois ruoasta, luulliset lihat vain piilotetaan, mutta niiden syömiseen ei jakseta keskittyä.

Jauheliha uppoaa ihan hyvin jos sen tarjoaa lusikasta, niinpä jos ruoka ei ole maistunut kupista, niin muutaman kerran päivässä tarjoan Viimalle ruokaa lusikasta tai luuttomia lihanpaloja suoraan kädestä.

Nyt on myös varattu ensi viikon lopulle implantoitiaika Rauliolta . Valitettavasti saimme ajan vasta loppviikolle, jos syömättömyys pahenee hirmuisesti tai muut kiimaoireet ryöpsähtävät päälle hurjalla voimalla, yritämme siinä tapauksessa saada alkuviikolla aikaa lantitukseen. Mutta jos kiimaoireilu pysyy nykyisenlaisena, pärjäämme ensi viikon loppuun :)

Miten se fretin kiima sitten näkyy?
Ensinnäkin haju.. Viima haisee melkoisen voimakkaasti myskiltä, etenkin kun se alkaa lemmenleikkeihin lelujensa kanssa, tulee nenään aina "vieno" näätäpöllähdys :D.

Ja niin ne lemmenleikit... Viima nylkyttää hyyyvin pitkiä aikoja pehmolelujaan ja kanniskelee niitä milloin minnekin parempaan panoluolaan :D.

Meillä Viima ei ole esim. Raapinut ovia tai ikuunoita. Tätä kuulemma moni fretti tekee kiimassa, koska pitäisihän se sulho/morsian löytää. Viima käy muutaman kerran eteisessä raapimassa ovea, mutta kun siihen ei reagoida, tulee se hyvin pian pois eteisestä katsomaan mitä ihmiset puuhaavat. Vaikka Viima ei raavi, se ravaa vähän väliä ovien lähistöllä, ja haistelee ovien tiivisteitä ja ikkunoiden peliä ja koettaa varmasti löytää paikan josta pujahtaa etsimään kiinnostavaa tyttöfrettiä :D ;).

Läheisyyden kaipuu, siitä en oikein tiedä onko se kiimaoireilu vai ei. Viima on ihan pikkupennusta asti tykännyt olla sylissä ja hakenut läheisyyttä. Nyt kiima myötä se on ehkä hieman vielä lisääntynyt. Mutta mukavaahan se vain on, saada lämmin näätäpötkö syliinsä tv:tä katsoessa <3.
Yhtenä hieman rasittavana oireena tässä lähteisyyden kaipuussa on jatkuva käsien nuoleminen, siis ihan jatkuva.. Saattaa nuolla kättä vaikka 15min yhteen putkeen jos sitä ei lopeta (varmaan paljon pidempäänkin :D ).

Uusia tuulia ruokakupissa

Tilasimme jo vähän aikaa sitten, lokakuun viimeisellä viikolla Lempimuonasta ruokatilauksen. Tilauksessa saapui tällä kertaa mm. Kivipiiraa, kanankauloja, kanan siipiä, sydämiä ja laatikollinen broilerin selkärankoja.

Selkärankalaatikko oli puoliksi minulle ja toiselle frettiharrastajalle. Minä annoin selkärankojen sen verran lämmitä ja sulaa että niitä sai toisistaan irti vasaralla ja taltalla. Näiden iroittaminen oli muuten paljon vaikeampaa kuin kaulojen, ainakaan niin että nämä irtoaisivat siististi :O.
Paloittelin sitten 5kg:a tästä itslleni ja toiset  5kg:a laitoin jääkaappiin sanomalehdellä vuokrattuna odottamaan että ne haettiin myöhemmin meiltä kahden suloisen frettipojat ruoaksi :)

Selkärankoja Viime ei ollut ennen saanut, ja ne olivatkin aluksi vähän... No, ei ainakaan mikään suuri hitti :D. Nyt kun niitä on sitkeästi tarjottu melkein päivittäin kuppiin jo kohta 2vkoa, alkaa selkärangatkin pikkuhiljaa upota. Olen pilkkonut selkärangat oksasaksilla noin 3-4 kylkiluun levyisiksi palasiksi, pilkkominen selkeästi helpotti näiden syöntiä. 

Seuraavaksi ajattelin tosin tilata luullisena lihana laatikollisen siipiä, niistä viima pitää ja niissä on luutakin pureksittavksi ihan kohtuullisissa määrin :).

Nyt olemme myös päätyneet siihen että kunhan sopiva tulee vastaan, meille muuttaa pieni pakastin Viimaa varten.
 Emme vain kerta kaikkiaan pärjää tuon liian pienen jääkaapin pakasteosan kanssa.

Uuteen pakastimeenkaan ei ole tarkoitus suinkaan tilata ruokaa niin, että se olisi aina aivan täynnä :D. Helpottaisi silti kummasti, jos voi tilata kerralla aina sen 10kg:n laatikon + muut tarpeelliset lihat ja ne mahtuisi kerralla helposti pakastimeen.
Ja säästää se samalla rahaaakin jonkun verran kun tilaa ruoat laatikoittain, ihan vartailun vuoksi:

kanankaulat 10kg:n laatikossa 24e/ltk = 2,4e kg
kanankaulat 1kg pussissa n. 5.2e/pussi = 5,2e kg
Eli säästöä tulee yli 50%, tätäkin ajatellen uusi pakastin "maksaa" itsensä takaisin melko pian.

Muuten Viimalle kuuluu hyvää, ilmeisesti kiima on alkamassa. Herran kivekset ovat kasvaneet huomattavasti viime aikoina :D
Viima on viimeiset  kymmenen päivää - pari viikkoa syönyt melko huonosti. En ole ollut huolissani, koska poika kuitenkin syö joka päivä jotain ja kakkaa tulee 💩😁. Ei siis tarvitse olla huolissaan että olisi suolitukos tms. Oletettavasti tämä huonompi syöminen johtuu alkavasta kiimasta (myös tämän on voinut vaikuttaa siihen, etteivät nuo broilerin selkärangat ole olleet kovin suosittuja).

Emme ole vielä varanneet lanttiaikaa, katsellaan miten kiiman merkit kehittyvät ja miten pojan käytös muuttuu. Kuten monet ovat sanoneet "kyllä sen sitten huomaa kun on lantittamisen aika"  :D . Viiman käytös ei ole ainakaan vielä muuttunut mitenkään, joten odotellaan rauhassa.

Olemme myös ilmoittautuneet Valentine-näyttelyyn joka on siis helmikuussa tulossa :). Kiinnostavaa kuulla, mitä tuomari Viimasta sanoo. Kiva myös samalla tavata Viiman kasvattajaa ja muutenkin muita frettiharrastajia.
Meidän piti Viiman kanssa osallistua jo tässä syksyllä olleeseen näyttelyyn, mutta minulle tuli itselleni henkilökohtainen este, emmekä vain päässet paikalle. Mutta nyt uusi yritys näyttelyiden suhteen.

Kuulumisia

Anteeksi pieni radiohiljaisuus, tässä on ollut olevinaan niin paljon muuta touhua. Nyt kuitenkin täällä taas, mitä meille siis kuuluu?
Hyvää, Viima kasvaa ja voimistuu, on kiltti ja ihana poju <3.

Btw, maanantaille ensi viikolla olen suunnitellut my day- kuvauspäivää, eli kuvaan mitä minä ja Viima puuhataan päivän aikana. Kuvat ilmestyvät tänne tiistain aikana kun ehdin ne latailla näkyviin :). Seuraa siis blogia :)

Mutta siis, tarkemmin niiin kuulumisiin.
Viimalla on alkanut kivekset kasvamaan nyt ihan selkeästi sekä turkki alkanut tuntua karkeammalta, etenkin jaloista ja kyljistä. Ilmeisesti siis hormonitoiminta alkaa vahvistua. Kohta saa siis ilmeisesti varailla lantitusaikaa.  Pojan persoonaan tämä ei ole vaikuttanut, ainakaan vielä.

Painoa Viimalla on melko tasan 2,5kg nyt. Iso poika, mutta muutama tuttu frettiharrastaja on Viimaa viime viikkoina nähnyt ja ainakin he olivat sitä mieltä, ettei poika ole lihava, aidosti vain isokokoinen.

Viiman aamujooga osa 1

Viiman aamujooga osa 2 

Pojasta on muotoutumassa oikein sylipulla ❤
Viima on alkanut viihtyä sylissä herättyään tai väsyneenä varsinkin, saattaa hyvinkin köllötellä sylissä rapsuteltavana 15-20min kerrallaan :).  Lisäksi Viima hakeutuu usein viereen nukkumaan sohvalla tai lattialla istuttaessa <3

<3

Jäähyboxista olemme myös luopuneet kokonaan, se on nyt makuuhuoneen peränurkassa, eikä sille ole ollut moneen viikkoon tarvettakaan :).  Nyt kun Viima ei enää pure ja uskoo kielltokin melko hienosti, olisi J:n kunnianhimoinen tavoite opettaa se olemaan purematta paljaitakaan varpaita :O . Sukalliset jalat Viima jättää jo 95% rauhaan täysin .