12.5.2019

Milon vierailu - osa 2

Kuten aiemmin kerroin, Milo oli vierailulla luonamme 8.-11.5 eli keskiviikosta lauantaihin. Tässä ajassa ehti jo ehkä vähän edes päästä kiinni siihen mitä se elämä oman fretin kanssa mahdollisesti on.

Pysäytän heti tähän. Jos luet tätä blogia siksi, että harkitset itsellesikin frettiä.. Niin harkitse uudestaan. Oikeasti ja vakavasti.
Fretti ei ole kaikkien lemmikki, eikä helppo.

Minä/me olemme viimeisen puolentoista vuoden-vuoden aikana lukeneet kaiken mahdollisen tiedon jota fretistä on suomeksi saatavilla, käyneet tapaamassa fretti-ihmisiä ja frettejä näätäpäivillä eläinkaupoissa, käynyt tutustumassa frettikoteihin ja jutellut ihmisten kanssa netissä niin, että joillain varmaan kohta menee hermot, kun mä aina kysyn jotain uutta..
Ja kaikesta tästä huolimatta, meille tuli yllätyksenä se, miten paljon aikaa ja huomiota fretti vaatii.

Milon vierailun päivät meni jotakuinkin niin että aamuisin Milo sai ruoan, vessojen siivouksen ja pääsi vapaaksi, Milo oli vapaana 3-4h aamuisin, ja kun väsähti nostin playpeniin nukkumaan, jotta koira sai olla vapaana koko asunnossa. Näitä 3-4h vuoroja vaihdeltiin sen mukaan miten olivat hereillä niin että molemmat saivat huomiota.

Kun olin torstaina ja perjantaina aamulla, aamukahvia keittäessä/juodessa hakenut Milon pois eteisen vaatekaapista, siivouskomerosta, puupellettisäkistä, keittiön kattilakaapista, eteisen vaatekaapista, siivouskomerosta ja eteisen vaatekaapista... Sekä todennut sen kaivavan keitttiön koiranruokakaappia, kierrätykseen meneviä pahveja ja muoveja ja kun menet poistamaan näätää muovien seasta, sinulle sähistään, näykkäistään rystysessä ja sitten juostaan kähisten karkuun.
Milo kävi tutkimusretkellä keittiössä
ja löysi kierrätykseen menossa
olevat pahvit ja muovit

Ja kun olen poistanut Milon seitsemännen kerran kattilakaapista.. (jonka jälkeen kaappien ovilssa oli ilmastointiteippiä) . Mietin itsekseni että: En enää yhtään ihmettele jos näitä palautuu kasvattajalle kahden viikon jälkeen.  Kun fretti ei sitten olekaan se suloinen, kerällä nukkuva helppo sylinäätä.
Tietysti, moni äsken luetellussa listassa on sellaisia asioita, joihin voi itse vaikuttaa (esim. Kaappien oviin lapsilukot jne, ettei fretti pääse kappeihin, jne) mutta.. Se ei poista sitä tosiasiaa että näätä on loputtoman utelias eläin, ja käyttää jokaisen tilaisuuden hyväkseen. Esim. sillä aikaan kun tulet kauapsta, jätät ostoskassit lattialla ja ryntäät hirveässä pissahädässä vessaan tai vastaat puheluun kaverilta unohtaen laukun lattialle, näätä kääntää koko ostoskassin ympäri ja kantaa parhaat aarteet turvaan.


Tässä ei siis todellakaan ole tarkoitus pelotella ketään enempää kuin on kohtuullisa. Mutta ravistella ja herätellä vahvasti kylläkin.
Onko se fretti ihan varmasti just teidän eläin?

Meillä Milon vierailu kuitenkin kaikesta huolimatta vain vahvisti päätöstä, että fretti on niiiin just se meidän juttu ❤😊.

Tiedämme ettei kaikki tule olemaan varmasti aina helppoa tai ruusuilla tanssimista, mutta meillä on takana kasvattaja jolta saa varmasti aina apua jos jotain sattuu tai on epäselvää. Sekä muut frettiharrastajat jotka ovat tähänkin asti olleet ihanasti neuvomassa.

Milo oli kiltti, muutaman kerran saimme hampaasta kun kielsimme jostain ja herrasmiehen piti vähän näytää, mitä mieltä hän on siitä, että hänen tekemisiinsä aiotaan puuttua :D. Milolla oli lääkekuuri menossa, mutta lääkkeen antaminen oli varsin helppoa, Milo kun tykkäsi lääkkeestään, se juoksi vauhdilla esiin piilostaan joka kerta kun kuuli että lääkepulloa ravistetaan 😁.

Torstai-iltana sain jonkinasteisen sydänpysähdyksen.
Löysin kädestäni n. 2*1cm kokoisen verisen jäljen sen jälkeen kun olin pitänyt Miloa sylissä.
Olenko mä satuttanut hoitonäätää??!? Tai onko se satuttanut itsensä täällä johonkin??
Milo syliin ja kävin kaikki läpi, tassut, vatsa, selkä, pää, pylly, häntä, hampaat.. Kaikki näyttää hyvältä, ei tuu verta... Vielä uusintakierros ja tarkistus, ei tule vera ja kaikki hyvin. Kunnes tajusin, että veri oli peräisin 5min aiemmin tarjoillusta Milon iltapalasta (sisäelinpullia). Kaikki hyvin, Mutta ehdin jo käydä paniikin rajamailla 😁.

Kiitos vielä kerran fretin lainasta You little thief ja Milo ❤

1 kommentti:

  1. You Little thief
    Ai, kiitos :) Hyvä jos teksti vaikutti onnistuneelta.On vaikea lukea omaa tekstiä arvioivasti ja miettiä tuliko siitä hyvä. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut pelotella ketään, mutta toisaalta taas antaa realistinen kuva siitä arjesta. Ja siksi tämä piti kirjoittaa heti, että jos kirjoittaisin nämä mietteet ylös vaikka 2kk tai 6kk päästä,ne olisivat ihan erilaisia, kun niihin näätämäisyyksiin on jo tottunut :D.
    Milo oli ehkä vähän "hankala" mutta toisaalta, tässä tapauksessa näin että meille oli enemmän hyötyä siitä että fretti on tuollainen kuin Milo joka osaa avata kaapit ja pääsee joka paikkaan. Saimmepa ainakin realistisemman kuvan mitä se arki voi olla. ja jos me oltais oltu vaikuksissa Milon kanssa, olisi parempi miettiä uudelleen koko frettiasiaa :D Eikä Milo mun mielestä edes ole kovin hankala missään mielessä <3
    koiranpentujen kanssa me olemme tottuneet tuohon perässä juoksemiseen, mutta.. Koiranpennun kohdalla se vaan loppuu jossain vaiheessa kun pentu kasvaa ja oppii käskyjä... :P fretin kohdalla en olis niin varma xD

    VastaaPoista